Globaalikasvatus vol. 1: Silmät ja mieli auki

Puhuin gradussani kulutustuotteista, kulttuurihäirinnästä ja luovasta opetuksesta maantieteessä. Globaalikasvatuksen teemat, järjestöjen opetustavat ja opettajien rooli kiinnostivat, mutta tutkinnossa niistä ei paljoa puhuttu. Kahlattuani googlaamisen ja sähköpostien suossa päädyin onneksi juttelemaan Eettisen kaupan puolesta ry:lle (Eetti), Kepan Minna Mannertille ja opettajankoulutuslaitoksen Hannele Cantellille.

Globaalikasvatuskenttä ja -termistö ovat sirpaleisia, joten tein kaksiosaisen tietoiskun opettajille, opiskelijoille ja järjestöläisille! Osassa 1 kerron järjestöjen ja opettajien globaalikasvatuksesta yleisesti, osa 2 tuo konkretiaa kulutuksen, rasismin ja kulttuurihäirinnän opetusesimerkeillä!

Faktaa, inspirointia ja toimintaohjeita globaaliin vastuuseen

Globaalikasvatuksen tehtävänä on avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille ja herättää ihmisissä halu rakentaa oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavampaa maailmaa (Maastrichin julistus 2002). Puhutaan siis jonkinlaisesta tahtotilasta, joka sisältää kansainvälisiä arvoja ja toimintatapoja! Mutta kuka kasvattaa globaaliin ajatteluun? Antavatko kasvattajat tiukkaa faktaa, inspiraatiota vai suoria toimintaohjeita? Kuuluuko kansalaisen etiikka ja ympäristökysymykset opettajille vai järjestöille?

GK

”…historia osoittaa, että ihmiselle, joka on epätäydellinen olento ja tietoinen omasta epätäydellisyydestään, on mahdollista sekä inhimillistyminen että epäinhimillistyminen.” Paulo Freire

(Globaaliin vastuuseen kasvaminen -opas)

Suomen globaalikasvatuskentällä toimii aktiivisesti kymmeniä järjestöjä, Eetin lisäksi esim. Plan, Seta ja Suomen YK-liitto. Keskeistä on vetää kampanjoita ja teemapäiviä kouluissa, järjestää tapahtumia kansalaisten kanssa, kouluttaa kasvattajia ja julkaista opetusmateriaaleja. Konkreettisia opetusesimerkkejä ovat esim. Eetin vastamainospaja, Maan ystävien ympäristöaamunavaus ja globaalikasvatus.fi-verkkomateriaalien vinkkireput. Itse kävin äskettäin Rauhankoulun inspiroivan draamakoulutuksen, jossa opin osallistavia näytelmämetodeja ja pakolaisaiheisen draamatarinan.

Globaalikasvatuksessa on ollut ”teemakausia” 60–80-luvun rauha- ja kierrätysaatteista 90–00-luvun ympäristökasvatukseen ja monikulttuurisuuteen. Termistö vaihtelee myös, esim. kansainvälisyyskasvatuksen ja suvaitsevaisuuden termeistä on siirrytty globaalikasvatukseen ja diversiteettiin (jolloin erilaisuus, oma toiminta, ympäristö ja tulevat sukupolvet ovat monipuolisemmin esillä). Globaalikasvatus jaetaan yleensä 5 teemaan: Ihmisoikeus- ja tasa-arvo, Kehitys, Kulttuuri, Rauha- ja turvallisuus sekä Ympäristö.

GK3 GK2

2000-luvulla globaalikasvatus on vakiintunut koulumaailmaan. Arkeen sen voi integroida opetussuunnitelman tai esimerkiksi teemapäivän avulla. Oman tieteenalani kouluaine – maantieto – on hyvä esimerkki maailmanlaajuisten aiheiden opettamisesta, jota globaalikasvatus voi tukea. Helmikuun Yliopisto-lehdessä (s.15) Hannele Cantell kommentoi, että järjestöt tuntuvat haluavan opetukseen kaikki näkökulmat maailmaan. Tämä on ymmärrettävää: ”opettaja ei opeta vain sisältöjä, vaan arvoja ja ajattelumalleja, joiden kautta maailma ymmärretään.” Eri järjestöjen ja kouluaineiden välillä on eroja, mutta yhteisenä tavoitteena on tukea globaalia ajattelua, pehmeämpiä arvoja ja aktiivista kansalaisuutta.

Työtä tehdään monille kohderyhmille eri metodein – itsekin kerron maailmankaupan ongelmista eri painotuksin ja termein esim. kampaajaopiskelijoille, lukion maantieteen kurssille ja sivareille (ja Marxin teoriaa en selitä, vaikka kuinka haluaisinkin :P). Tarinoiden ja mielipiteiden rikkaus on olennaista niin nuorille kuin aikuisillekin, minkä huomaa vaikkapa Facebook-linkkien ja uutisten kommenteissa. Hyvä työpaja antaa kuuntelijalle faktoja ja toimintaohjeita, mutta tärkeintä on voimaantuminen – kehitysaiheen ymmärtäminen ja halu toimia. Yliopisto-lehdessä Cantell jatkaa: kouluun täytyisi saada ilmasto-oppia tai jopa uusia kouluaineita kehitysaiheista. Oppilaat kyllä kysyvät ja opettajan täytyisi kyetä vastaamaan. Tutkimuksen, opettamisen ja kansalaistoiminnan näkökulmasta ilmastonmuutos onkin tärkeä ja ristiriitainen aihe!

Arvoista voi lukea tästä common cause -blogitekstistä. Opetuksesta voi lukea helposti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2004, esim. s. 38) ja opetusministeriön Globaaliin vastuuseen kasvaminen -oppaasta (2010). Opettajille tärkeitä tapahtumia ovat Maailma koulussa -seminaarit (luennot ja työpajat opettajaopiskelijoille) sekä Kansalaisvaikuttamisen tori Educa-opetusmessuilla. Itse olin molemmissa Helsingin tapahtumissa 2013–14 Eetin kautta.

Sirpaleinen järjestökenttä ja materiaaliähky?

Suomessa globaalikasvatus tuntuu olevan hyvälaatuista ja monipuolista, mutta muutama asia ontuu. Eri teemat ja järjestöt kilpailevat huomiosta, ja siksi opettajat ja opiskelijat kärsivät materiaaliähkystä. Onneksi löytyy kattojärjestö Kepa, joka antaa asiantuntijatietoa, koordinoi 160 järjestön globaalikasvatusverkostoa ja järjestää mm. Maailma kylässä -festivaalin. Kepa vetää koulutuksia esim. globaalikasvatuksen hankesuunnittelusta ja viestinnästä, ja globaalikasvatuksen sähköpostilista välittää infoa koulutuksista ja tapahtumista – kannattaa liittyä! Globaalikasvatus.fi -sivuston uudistus toi visuaalista piristystä ja selkeyttä järjestökenttään.

Minna Mannertin mukaan globaalikasvatus tarvitsisi kuitenkin resurssikeskuksen, joka yhdistäisi opettajia, viranomaisia, tutkijoita ja järjestöjä. Kun aikaa ja rahaa on lähinnä välittömään viestintään ja kampanjointiin, syvällisempi toiminnan kehittäminen ja tutkimustiedon soveltaminen jäävät usein yksittäisille tahoille. Oma Kuilut umpeen -projektini toimii esimerkkinä. Akateemikkona kesti kauan saada kuva eri toimijoiden roolista. Googlen ja sähköpostien kautta aloin omatoimisesti kysellä ja päädyin vapaaehtoistoimintaan. Päätin hakea projektiapurahaa ja pyytää tukea poikkisektoraalisesti sekä yliopistolta että järjestöiltä. Nyt monta kuukautta myöhemmin ylitän näiden maailmojen välisiä kuiluja ja viestin oman osaamisalani aiheista tyytyväisenä… mutta kuinka kauaskantoisesti, se jää nähtäväksi.

*** Globaalikasvatus vol. 2 -osassa tuon vielä konkretiaa kertomalla kulutuksen, rasismin ja kulttuurihäirinnän teemoista globaalikasvatuksessa (esim. Eetti, Kuilut umpeen, Allianssi ja globaalikasvatus.fi -materiaalit vastamainospajassa)!

One Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *