Jäädynkö? Mitä ne kysyy? Vinkit pajanvetäjälle

Järjestöjen globaalikasvatukseen on koulutuksia, esim. Eetillä (Eettisen kaupan puolesta ry) on muutama työpajakoulutus vuodessa. Koulutukset sisältävät opetusteemoja, käytännön vinkkejä ja toiminnallisia harjoituksia. Hyödyllisiä oppaita ovat ainakin Laatua kehittämään (erit. kouluvierailijan muistilista) ja Tuumasta toimeen (mm. ilmasto- ja ruokatyöpajat). Esim. Tuumasta toimeen s. 29 alkaen löytyy tietoa vaatepajaan: tuotanto-ongelmia, tuunaamista ja toimintavinkkejä. Ohjeet ja tarvikkeet pajaan saa aina toimistolta.

Nyt bloggaan kuitenkin käytännön kysymyksistä. Ensimmäinen teksti keskittyy kotona valmistautumiseen ja työpajan sujuvuuteen, toinen ryhmätyöhön.

Plomps! Hyppäys mukavuusalueen ulkopuolelle
  • Kouluvierailuissa parasta on itsensä haastaminen ja oppiminen. Tee pari kouluvierailua lyhyellä aikavälillä, niin jännitys, ajatuksen jumittaminen ja ajankäyttö helpottuvat! Minua helpotti myös omannäköisen powerpointin tekeminen ja kotona harjoitteleminen.
  • Pajanvetäjänä saa olla oma itsensä ja vastata osaamisensa mukaan. Eri ryhmät ja tunnit ovat erilaisia, mutta työpajakonseptiin voi luottaa (sitä on suunniteltu, testattu ja muokattu!)
  • Jos mahdollista, juttele opettajien kanssa: saat tuttavuuksia, varmuutta sisältöihin ja kehitysideoita. Vaikka aiheet ovat vakavia, hymyilystä ja nuorten kielellä puhumisesta tulee hyvää palautetta… kyllä esim. hauskalle häirikkötempaukselle saa nauraa.
  • Pajassa jotkut saattavat tulla juttelemaan, esim. Sipoonjoella on kehuttiin vastamainostehtävää, Vaskivuoressa kysyttiin järjestötoimintaan liittymisestä ja Lapinjärvellä näytettiin omaa kulttuurihäirintää. Juttele ja kiitä. Ota oppilaiden asia/opetusvinkit ylös :)

 

Jäädynkö? Loppuuko aika? Valmistaudu kotona!
  • Työpajat tukevat kouluopetusta. Parasta on, jos pajan linkittää kurssiin ja tietää kuulijoiden taustatiedon tason. Tapiolan lukion yhteiskuntaopissa oli käyty teollistumista ja Globaalin kuluttajan ajokorttia läpi ja sivarin yhteiskuntavaikuttamisen kurssilla oli käsitelty aktivismin keinoja. Vaskivuoren lukion äidinkielessä oli käsitelty kanan alkuperää ja mainosanalyysi voisi olla koetehtävä. Entä tunnetaanko kulttuuriaktivismia, järjestökampanjointia ja omia vaikutusmahdollisuuksia? Kaikki voivat osallistua keskusteluun, esim. Tapiolassa opettaja mainitsi oppilastoimikunnan ja koulun viereisen kierrätyskeskuksen.
  • Työpajaa ennen voi antaa tehtävän: 1) tuo oma mainos 2) katso lempisarja, -elokuva tai -lehti ja kirjaa siinä esiintyvät tuotemerkit. Listoja voi käydä tunnin alussa läpi.
  • Jos tunnin rakenteen miettii kotona, ei jäädy! 60–90min pajasta esitelmöinnin kannattaa olla enintään 35min. Vastamainospajassa minulla on toiminut esim. 30min puhetta (oma tausta ja järjestötyö, vaatteiden/elektroniikan tuotantoketju, kulttuuriaktivismi ja toimintaohjeet), 10min vastamainosgalleria, 25min vastamainosten tekeminen ja 10min purku. Lopussa voi pyytää järjestämään pöydät ja mainokset kasaan, siivous hoituu usein välitunnilla.
  • Tunnit alkavat usein myöhässä. On pystyttävä tiivistämään ilman jäätymistä ja liukuhihnamaista tunnelmaa. Itse olen joskus tiivistänyt luennosta tai korvannut gallerian jakamalla printtikuvat pöytiin lehtimainosten jakamisen ajaksi. Älä skippaa lopun purkua.

 

globaalikuluttaja Kana
Opetusmateriaaleja ja tuotetarinoita täytyy oppia lukemaan… kriittisesti
:)

Kääk, mitä ne kysyy? Post-itit, blogit ja followthethings.com

  • Joihinkin kysymyksiin voi valmistautua, erityisesti, jos näyttää Banksyn Simpsons-alun (katso aiempi teksti). Alla näkyy kuva oppilaiden Post-it-lapuista! Voit myös lukea Eetin ja minun blogeja! Yritysvastuusta, kilpailusta, valtioiden lainsäädäntöjen eroista ja ILO:sta voi puhua yleisesti. Rakenteet tuntuvat isoilta, mutta niiden paljastaminen ja muuttaminen on olennaista. Aktiiviset tutkijat, järjestöt ja kansalaiset voivat yhdessä vaikuttaa, mistä jutteleminen on keskeistä. Kouluissa ei rekrytoida, mutta kampanjoihin, politiikkaan ja vetoomuksiin voi kannustaa. Ajatuksia voi saada esim. näistä blogiteksteistä: 1) Likettämisestä toimintaan, linkki 2) Yritysten panostus työolojen parantamiseen, linkki
  • Jotkut kysyvät, ihannoinko anarkismia. Itse vastaan, että laittomatkin toimintatavat kiinnostavat, mutta eniten kiehtoo kekseliäisyys: onko viestintänä ’paikat paskaks ja palamaan’ vai luova parodia? Toisaalta se, näkeekö esimerkiksi graffitin ilkivaltana, luonnollisena kaupunkikulttuurina, poliittisena reviirinmerkintänä vai taiteellisena itseilmaisuna, riippuu sekä katsojasta sekä työstä.
  • Moni kysyy, onko häiriköiden aiheuttamia reaktioita tutkittu akatemiassa tai koottu jonnekin. Tilastotietoa ilmiöstä ei taida olla, mutta yksittäisiä tekijöitä ja tempauksia on tutkittu. Followthethings.com on sivusto, jolle on koottu kulutustuotteisiin liittyvää häirintää mediatutkimuksen kautta (tempauksen syyt, keskustelu ja vaikutukset). Googlaamalla löytyy juttuja myös Voimasta ja internetistä (aloita vaikka täältä ja täältä).

 

Klikkaa Post-it-kuvaa nähdäksesi lisää kommenttilappuja!

FTT DSC_0021

Johdot kiinni ts. aloita paja ilman sählinkiä
  • Osallistavassa pajassa on tärkeää järjestellä luokkahuone valmiiksi: laita pöydät n. 5 saarekkeeseen ja tuolit ympärille. Laita powerpoint päälle, nettilinkit auki ja tarvikkeet valmiiksi. Jos videon äänet eivät toimi: onko YouTubessa ja näytön alakulmassa äänet päällä? Ovatko kaiuttimet päällä ja johdot koneessa? Kerran töpseli ei ollut seinässä ja sain aplodit :P
  • Aloituksen on hyvä olla rento. Kerro vaikka oma nimi ja kysy, mitä kuuluu. Tuntirungon esittelemisestä on kiitetty. Oppilaat kuuntelevat paremmin, kun kertoo, että puhun puolisen tuntia, tuotantoketju liittyy kulttuurihäirintäesimerkkeihin ja tunnin loppu menee vastamainosten tekoon. Oman taustan esittely on olennaista! Miksi tiedän aiheesta ja olen päätynyt pajanvetäjäksi? Jaarittelua pitää välttää, mutta toisaalta Eetin tausta ja oma innostus saavat kuuntelemaan. Siinähän sitä on puhumassa ’kuin kaverille kertoisi’, ei ensyklopediana. Minulta on kysytty, miten otin Eettiin yhteyttä, päädyin vapaaehtoiseksi ja pyysin tukea apurahaprojektiin. Sekin voi inspiroida.
  • Kommentit ja ymmärryksen varmistus on tärkeää. Tunnin kuluessa voi kehottaa: ”kysykää ihmeessä, koitan vastata… toivottavasti tunti ei mene ihan yksinpuheluksi” :P

 

Termien avaamista ja lennosta mukautumista!
  • Ennakkotiedon ja keskustelun määrä vaihtelevat. Monelle tuotannon ongelmat ja kulttuurihäirintä ovat uusia teemoja, ja tietotulva voi hämmentää. Myöskään termit, kuten eettinen, tuotantoketju, vastamainos ja performanssi, eivät ole itsestäänselvyyksiä. Jos ryhmä tietää vain vähän maailmankaupasta, voit taustoittaa kolonialismin ja globalisaation perusasioilla – miksi maailmankaupan rakenteet ovat tällaiset ja voiko niitä muuttaa?
  • Yleensä kauppa- ja ihmisoikeuskeskustelua tulee itsestään, esim. eräällä 90min sivariluennolla mukautin alun jopa 45min pituiseksi. Kerran Vaskivuoressa vain opettaja tuntui kommentoivan, joten päätin pyytää kommentteja kulttuurihäirinnästä Post-it-lapuille (mikä kuva oli hyvä/huono, ymmärsitkö?). Suurin kommentoi positiivisesti, mutta osa kertoi epävarmuudesta. Seuraavassa pajassa pyysin kuulijoita jokaisen esimerkin jälkeen heiluttamaan käsiään ymmärtämisen mukaan (ylhäällä ”ymmärsin”, alhaalla ”en”). Hauskuuden lisäksi heiluttelu antoi tilaa minun ja oppilaiden kysymyksille ja auttoi selkeyttämään selityksiäni seuraavaan pajaan. Kaikkea kannattaa kokeilla.

 

Jeejee, työpajat käyntiin ;) Katso myös seuraavan blogitekstin vinkit ryhmätyöhön ja vastamainosten työstämiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *