Miksi ja miten Mosambikin ensimmäinen presidentti Samora Machel näkyy Maputon kaduilla ja räpissä? Tutkimus kertoo, miten karismaattiset kuolleet henkilöt voivat saada merkittävän roolin artistien kappaleissa ja videoissa, jotka pureutuvat kansakunnan historiaan ja nykyisiin ongelmiin. Blogitekstissä esittelen Samoran vaikutusta ja Janne Rantalan tutkimusta Maputossa.
Toinen blogitekstini Maputon räpistä esitteli paikallisten artistien yhteiskunnallista kritiikkiä, Mosambikin lähihistoriaa ja räpin tutkimusta, jotka ovat osa antropologituttuni Janne Rantalan väitöskirjaa. Tätä tekstiä varten sain lukea Rantalan uusimman, vielä julkaisemattoman tekstin ‘Hidrunisa Samora’: Invocations of a dead political leader in Maputo rap.’ Tutkimuksen pohjalta esittelen, miksi ja millä tavoin räppäreiden kappaleissa ja -videoissa näkyy Mosambikin ensimmäinen karismaattinen presidentti Samora Machel (jota kutsutaan yleensä etunimellä). Mosambikin historia, Samora ja maan nykyiset ongelmat ovat ristiriitaisia teemoja, jotka ovat vahvasti esillä sekä kaupunkikuvassa että musiikissa.
Seuraavaksi esittelen Samoran vaikutusta ja Janne Rantalan tutkimusta Maputossa.
Kuka oli Samora Machel ja miten häntä muistellaan kaduilla ja räpissä?
Mosambikin ensimmäinen presidentti Samora Machel kuoli 1986 lento-onnettomuudessa, jonka yleisesti epäillään olleen järjestetty. Noin 15 vuotta myöhemmin kansalaiset alkoivat muistella karismaattista johtajaansa. Samora antoi kasvot maan sosialistiselle vallankumoukselle ja taistelulle porvariston ja tuloerojen kasvamista vastaan.
Muistelua ovat seuranneet tutkijat, kuten Amélia Souto, Severino Ngoenha, Victor Igreja ja Paulo Israel. Ilmiö yleistyi mm. taiteissa ja kirjallisuudessa sekä julkisissa kulkuneuvoissa, katujen äänimaisemassa, tarroissa, vaatteissa ja nyttemmin myös vesipulloissa. Reaktiona kansanmuistelulle myös maan hallitus nosti nykyisellä vuosikymmenellä Samoran jalustalle mm. patsain ja cd-levyin.
Viime vuosina Samoran keho, ääni, elämäntyö ja kuolema ovat saaneet muistelun ja digitaalisen teknologian kautta symbolisen ja poliittisen elämän myös räp-musiikissa. Räpin kautta yhteiskunnan marginalisoidut nuoret ja köyhät kritisoivat politiikkaa ja etuoikeutettua eliittiä. Räppärit viittaavat historiaan etupäässä kiistääkseen vallanpitäjien vallan ja etuoikeuksien oikeutuksen, johon poliitikot pyrkivät omilla julkisilla muisteluseremonioillaan. Taistelussa tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta nykyisyys ja menneisyys kietoutuvat yhteen: kansakunnan puolustajahahmo Samoralle rakentuu ajaton ja voimaannuttava rooli, kun hänen puheitaan soitetaan kadulla ja yhdistetään kriittisten kappaleiden sanoituksiin, äänimaisemaan ja videoihin.
Miten Rantala tutkii aihetta?
Tutkimuksellisesti Samoran uusi ilmestyminen ja käyttö musiikissa on hedelmällinen ilmiö, jota voi lähestyä monissa yhteiskunnallisissa tieteissä, myös kulttuurimaantieteessä. Rantalan mukaan Maputon räp tarjoaa uusia näkökulmia tutkimukseen, joka keskittyy räppäreiden tyyleihin ja kommentaariin, menneisyyden representaatioihin ja Samoran vaikutukseen nyky-Mosambikissa.
Kenttätyöt ja aineisto – Rantala on tehnyt etnografisella otteella kenttätutkimusta ja temaattisia haastatteluita Maputossa ja naapurikaupunki Matolassa vuodesta 2012, lukenut ja kuunnellut paikallisräppäreiden kappaleita sekä katsonut videoita. Rantala on analysoinut teemojen ja ilmaisutyylien mukaan esimerkkejä tunnetuilta artisteilta, kuten Azagaia, Iveth, Duas Caras, Tira Temas, Y-Not ja Shackal ja ryhmiltä, kuten GPRO Fam, Banda Podre, Micro2 and Trio Fam.
Hip hopin ja räppäreiden rooli yhteiskunnassa – Hip-hopin alakulttuurin tutkimuksessa on luotu linkkejä musiikin, sosiaalisen kritiikin ja identiteetin rakentamisen välille, sillä muusikot tarttuvat aktivismin lailla tasa-arvon, työn ja yhteiskuntaluokkien ongelmiin. Myös Rantala painottaa räppäreiden roolia julkisina, kriittisinä intellektuelleina. Osa räppäreistä jatkaa ylistys- ja protestilaulannan perinteitä hyvinkin innovatiivisesti.
Räppäreiden tyylit – Maputo-räpissä käytetään pätkiä Samoran puheista joko alkuperäisinä tai muokattuina tai imitaation tai keskustelun muodossa. Samoran kuvaaminen on tyylillisesti vaihtelevaa, luovaa ja teknologisesti taitavaa. Ylistykseen ja muisteluun liitetään yhä vahvemmin myös vaatimuksia ja kritiikkiä ja artistit kuin kutsuvat Samoraa joukkoonsa. Kiinnostava esimerkki on video, jolla räppäri Azagaia on uniformuun pukeutuneena kuin Samora. Räpissä voikin havaita eteläisessä Afrikassa yleisiä spirituaalisia näkemyksiä siitä, miten kuolleet vaikuttavat elävien maailmaan ja yli sukupolvien.
Menneisyyden ja merkkihenkilöiden muistelu – Teoreettisesti keho ja ihminen voidaan nähdä voimakkaana symbolina ja kulttuurin kasvualustana (fenomenologinen näkökulma). Ne ovat tärkeä osa kollektiivista muistamista, yhdistyneisyyttä/kuulumista, tunnetta ja identiteettiä. Samoran muisteluun liittyykin konsepti ’poliittisesti merkittävä kuollut ruumis’ ja musiikkimaailmassa ilmiö on tuttu esim. Martin Luther Kingin, Che Guevaran ja Tupac Shakurin muistelemisen kautta. Jaetut mielikuvat kansakunnan rakentajista ovat olennaisia nationalismissa ja oppi-isien tai poliittisten esivanhempien viestit voivat olla tärkeitä myös oman äänen saamisessa kuuluviin (kannustan tutustumaan Benedict Anderssonin ja Horni Bhabhan teoksiin). Merkkihenkilöt ovat keskeisiä ”kansalliselle kertomukselle” ja jatkumolle. Hallintoelinten pystyttämissä patsaissa ja äänitteissä tuntuvat kuitenkin kaupunkimaiseman hallitseminen ja valta, mikä tekee muistelun banaaliksi ja yksitoikkoiseksi. Siihen verrattuna räppärit ylläpitävät ja uudentavat Samoran muistoa.
Janne Rantala tekee Itä-Suomen yliopistossa kulttuuriantropologian väitöskirjaansarakenteen käsitteestä tutkimalla muun muassa paikallisia historiakäsityksiä ja musiikkia Mosambikissa. Hän on ollut tutkijavieraana niin Portugalissa, Mosambikissa kuin Etelä-Afrikassakin. Tiedekirjoittamisen lisäksi Rantala popularisoi tutkimusta mm. kaksikielisessä blogissaan Kirjeitä unissakävelijämaasta – Cartas da terra sonâmbula ja ulkoministeriön sivulla global.finland.fi.
LÄHTEET
Rantalan tieteellinen artikkeli Samora Machelista, vertaisarviointiprosessissa: ‘Hidrunisa Samora’: Invocations of a dead political leader in Maputo rap.
Tutustu lisäksi…
Pöysä, A. & J. Rantala (2011) MC Azagaia ja Maputon leipäkapina 2010 – Taistelu Mosambikin historiasta. Teoksessa Heinonen, Yrjö ja Tarja Rautiainen-Keskustalo (2011) (toim.) Etnomusikologian vuosikirja 2011 (23): 7–35. Suomen Etnomusikologinen seura, Helsinki. whm11.louhi.net. Katsottu viimeksi: 18.10.2015.
Rantala, J. (painossa). O Rapper Azagaia e Seus Críticos: O Debate sobre Moçambique. Kulimar 4, 2015. Matola: Instituto Superior de Artes e Cultura. Toinen versio aiheesta myös sivulla academia.edu. Katsottu viimeksi: 18.10.2015.
Kirja portugalinkielisestä hip-hopista: Lusophone Hip hop
Tunnetut teokset nationalismista:
Anderson, Benedict 1983: Imagined Communities. Reflections on the origin and spread of nationalism. London: Verso.
Bhabha, Horni (Ed.) 1990: Nation and Narration. London: Routledge.