Tähän sivulle olen muokannut graduni 4 osiota pienemmiksi paloiksi, jotta kiinnostuneet voivat tarttua työhön helpommin. Virallisesti gradu ja tiivistelmät löytyvät täältä. Alla voit klikata Dropbox-linkkejä, joista avautuvat työn alku, loppu ja välissä olevat osiot. Kurkkaa esim. kulttuurihäirintä (osassa 2) ja tapaustutkimukset opetuksesta (osassa 3, jonka jaoin viiteen). Työ on englanniksi, mutta ei liian vaikeaa kieltä! Myös suomenkielinen tiivistelmä näkyy alla.
Alku: Sisällysluettelo, johdanto, oma tausta ja lähdeluettelo
Osa 1: Materiaalikulttuuritutkimuksen kirjallisuus, kulutustuotteiden maantiede ja
Follow The Thing -tuotantoketjututkimus
Osa 2: Aktivistien ja radikaalimaantieteilijöiden toimet (myös kulttuurihäirintä ja järjestöt)
Osa 3 a: Tutkimusmetodit
Osa 3 b: Tapaustutkimuksena yliopistokurssi ’Geographies of Material Culture’
Osa 3 c: Nuorten maantiede ja tapaustutkimuksina opetusprojektit ’the Pilot GCSE’ ja ’the Young People’s Geographies project’
Osa 3 d: Hyödyt ja haasteet kulutustuotteiden maantieteen opetuksessa
Osa 3 e: Opetussuunnitelmamuutokset ja radikaalipedagogiikka
Osa 4: ‘Classroom project’ – yhteistyö pedagogien ja uusien maantieteen opettajien kanssa
Loppu: Yhteenveto ja liitteet
Lista opetusmateriaaleista, jotka liittyvät aiheeseen: dokumentteja, nettisivuja, videoita ym.
Suomenkielinen tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma esittelee materiaalikulttuuritutkimusta ja kannustaa luovaan opetukseen. Painopiste on kulutustuotteiden maantieteessä, joka sisältää tuoteketjutarinoita, kysymyksiä kaupan oikeudenmukaisuudesta, radikaalipedagogiikkaa ja kulttuuriaktivismia. Tutkielma vastaa tutkimuskysyntään, ja se on suunnattu eri toimijoille akatemian, opetuksen ja eettisen maailmankaupan parissa. Akatemiassa on ollut kysyntää materiaalikulttuurin ja kaupan tutkimukselle, mutta myös kulttuurimaantieteen elävöittämiselle. Erityisesti yliopistoja, kouluja ja kansalaisjärjestöjä yhdistävän opetuksen kehittämiselle on kysyntää. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten kaupan oikeudenmukaisuusopetuksessa on tehty yhteistyötä usein erillisinä toimivien akatemian, opetuksen kehittämisen, kansalaisjärjestöjen ja kulttuuriaktivismin välillä Englannissa ja Suomessa. Työssä tutkitaan, minkälaista tämäntyyppinen opetus on oppilaille, opettajille ja tutkijoille sekä minkälaista uutta, hyödyllistä ja luovaa yhteistyötä olisi mahdollista toteuttaa. Tutkimus sisälsi kenttätyötä Englannissa, missä kulutustuotteiden ja nuorten maantiedettä on kehitetty laajalti. Ideana oli oppia tutkimuksesta ja opetuksesta, osallistua yhteistyöprojekteihin, tuoda tämä tieto Suomeen ja jakaa materiaali julkisesti.
Tutkielma on järjestetty neljään osaan. Osassa 1 asetetaan tutkimuskonteksti esittelemällä materiaalikulttuuritutkimuksen ja kriittisen talousmaantieteen kehitystä sekä kaupan oikeudenmukaisuutta tutkivaa ‘Follow The Thing’ -alaa. Osassa 2 tarkastellaan, miten akatemia ja aktivismi ovat kytköksissä toisiinsa. Tutkimuksen lisäksi kaupan oikeudenmukaisuusopetusta kehitetään yhdistämällä luovaa kulttuurihäirintää, tutkija-aktivismia ja järjestöjen globaalikasvatusta. Osissa 3 ja 4 keskitytään opetukseen, oppimiskokemuksiin ja uuteen yhteistyöhön. Osassa 3 esitellään tutkimusmetodit ja tarkastellaan kolmea tapaustutkimusta, opetussuunnitelmamuutoksia ja radikaalipedagogiikkaa. Yhtä maantieteen yliopistokurssia ja kahta opetusprojektia tutkittiin haastattelemalla opiskelijoita ja pedagogeja. Osassa 4 ‘Classroom project’ kertoo yhteistyöstä pedagogien ja uusien maantieteen opettajien kanssa. Projektissa tutkittiin opettajien luovia ideoita ja opetuskokemuksia. Uusia opetusmateriaaleja luotiin yhdessä julkista levitystä varten vuoden 2013 Geographical Association -konferenssissa pidetyn työpajan tuloksena. Tutkielmassa tarkastellaan myös kaupan oikeudenmukaisuutta ja kulttuurihäirintää tutkivaa www.followthethings.com -sivustoa ja esitellään ensimmäinen yhteistyönä tehty kaksikielinen tutkimus suomalaisesta tuotteesta. Osassa 4 ja yhteenvedossa tarkastellaan myös, miten julkinen maantiede ja opetusmateriaalien jakaminen mahdollistivat verkostoitumisen suomalaisten pedagogien kanssa ja miten työtä hyödynnetään kansalaisjärjestöjen uusissa innovatiivisissa opetusprojekteissa.
Tutkimuksen metodit ja kirjoitustyyli ovat autoetnografisia. Perinteisen tutkimuksen lisäksi tutkielmassa kuvataan kirjoittajan henkilökohtaisia kokemuksia ja tutkimusta molemmissa maissa. Tyylivalinta perustui kenttätyöhön verkostossa, jossa yhteistyö ja innostus ovat huomattavia. Työ on myös julkista maantiedettä – yhdessä luotu raportti syntyi verkostoitumisen ja opetusmateriaalien levityksen kautta. Tutkimusprosessin dokumentointi oli tärkeää, sillä moni yhteistyö jää epäinspiroivaksi lukijalle tai tuntemattomaksi Suomessa. Tutkielman tapaustutkimukset paljastavat tärkeitä kokemuksia yhteistyöstä, luovasta opetuksesta ja vahvoista oppimiskokemuksista kaupan oikeudenmukaisuuden opettamisessa. Haastattelut osoittavat, miten rajoja ylittävät yhteistyöprojektit ja tutkija-aktivismi ovat yhdistäneet tuotetutkimusta, kulttuurihäirintää, nuorten maantiedettä ja radikaalipedagogiikkaa hyödyllisellä tavalla. Yhteistyö opettajien kanssa antaa arvokasta tietoa käytännön opetuskokemuksista ja oppilaiden töistä, joita nyt jaetaan Internetissä ja suomalaisen kansalaisjärjestön opetusprojektissa. Tutkielmasta välittyvä kriittinen tutkimustieto ja innostus kannustavat luovaan opetukseen ja antavat tärkeitä ohjeita uusiin opetusprojekteihin.