Onko media vain yksi iso mainos?

Taito tarkastella mainoksia ja punnita omia kulutusvalintoja on tärkeä osa arjen hyvinvointia, medialukutaitoa ja vastuullista kuluttamista. Tämä teksti on tuotettu yhteistyössä Ylen kanssa osana artikkelisarjaa Mitä eväitä pitäisi pakata tiedonnälkäisen koululaisen digireppuun? Julkaistu alunperin 28.1.2018.

Karstein Vollen kuvitus tekstistä Onko media vain yksi iso mainos?, tuotettu yhteistyössä Eetin ja Ylen kanssa, julkaistu alunperin 28.1.2018 osana mediakasvatuksen artikkelisarjaa 'Mitä eväitä pitäisi pakata tiedonnälkäisen koululaisen digireppuun?'
Taito tarkastella mainoksia ja punnita omia kulutusvalintoja on tärkeä osa arjen hyvinvointia, medialukutaitoa ja vastuullista kuluttamista. Kuva: Karstein Volle

Mainoksiin törmää sosiaalisessa mediassa, älypuhelinsovelluksissa, kaupoissa, kaduilla, elokuvissa ja peleissä, jopa koulussa. Lapset tottuvat mainontaan ja sponsoroituihin sisältöihin jo nuorena, ja aikuisen tuen avulla niitä oppii myös ymmärtämään ja erottamaan muusta sisällöstä paremmin.

  • Mainontaa Suomessa sääntelee Mainonnan eettisen neuvoston säännöt, joka hillitsee mainontaa lapsille.
  • Brändien rakentamat mielikuvat voivat vaikuttaa vaivihkaa esimerkiksi sponsoroidun sisällön avulla.
  • Erinomainen tapa ymmärtää mainontaa on luoda sitä itse!
  • Lapsille koulussa opetettavaa vastamainontaa voi pitää yhteiskunnallisen keskustelun, osallistumisen tai taiteen muotona.

Lapsia ei voi estää näkemästä mainoksia. Mainosten sisällöstä ja lapsen kulutustoiveista kannattaa keskustella kotona ilman syyllistävää ilmapiiriä. Mainokset ohjaavat eri ikäisiä ja eri ihmisryhmiä eri tavoin, joten mainosten keinoja herättää tunteita ja mielikuvia tunnistaa helpommin yhdessä.

Kouluissa taito tarkastella mainoksia ja punnita omia kulutusvalintoja nähdään tärkeänä osana arjen hyvinvointia, medialukutaitoa ja vastuullista kuluttamista. Mainoksia voi analysoida esimerkiksi vastamainosten avulla. Ne ovat parodiakuvia, jotka tuovat esiin toisenlaisen viestin keskelle mainosten ja kuluttamisen hallitsemaa ympäristöä.

Käytännön vinkkejä

  • Bongatkaa mainoksia
    Etsikää lapsen kanssa lempiohjelmasta tai elokuvasta mahdollisimman monta mainosta tai tuotetta. Huomaako hän piilomainontaa?
  • Pohdi lapsen kanssa mainonnan keinoja
    Minkälaiset mainokset ja brändit jäävät mieleen ja miksi? Onko mainokseen keksitty tunnuslause, musiikki, kuva tai tehokeino, joka herättää mielenkiinnon, toiveen tai ärsytystä? Voiko huono mainos olla tarkoituksella sellainen?
  • Pyydä lasta luomaan vastamainoksia
    Lapset pitävät myös omien vastamainosten ideoimisesta lehtimainosten päälle tai tyhjälle paperille. Vastamainos avaa oven lapsen ajatteluun!
  • Vastamainos keskustelunavauksena
    Vaikeasta tai ristiriitaisesta asiasta voi keskustella hyödyntämällä vastamainoksia. Ne kritisoivat esimerkiksi tuotteisiin ja kauneuteen liittyviä villityksiä, kuten meikkaamista tai pikaruokaa.

Näkökulma mainontaan on kirjoitettu yhdessä vastamainontatyöpajoja järjestävän Eettisen kaupan puolesta ry:n Eeva Kemppaisen kanssa. Heidän tuottamastaan Medialukutaitoa vastamainoksista -oppaasta löytyy valmiita vinkkejä ja kuvia vastamainonnasta.