Blogipostaukseni osassa 1 kerroin kulutustuotteiden maantieteellisestä tutkimuksesta ja vaateaiheesta, nyt keskityn opetuspuoleen. Myös graduni osia on linkitetty molempiin teksteihin.
Nuorten kokemuksia ja luovia metodeja peliin!
Inspirointimielessä graduni esittelee maantieteen kurssin ja kaksi opetusprojektia Englannista: Geographies of Material Culture -yliopistokurssi (osa 3b), nuorten maantiede -projekti ’the YPG project’ sekä yläkoulun/lukion pilottikurssit ’the pilot GCSEs’ (osa 3c). Näissä opetuksen sisältöä ja metodeja on kehitetty ajankohtaisemmiksi ja kiinnostavammiksi. Maantieteessä tutkitaan ihmisen, luonnon ja alueiden vuorovaikutusta, ja maailmankauppa yhdistää kaikki nämä. Kun lähestymistapana on nuorten maantiede ja radikaalipedagogiikka, opetus sisältää relevantteja esimerkkejä nuorten arjesta, yhteiskuntakritiikkiä ja osallistavia metodeja (Freire 2005, Yarwood & Tyrrell 2012).
Kulutustuotteiden maantieteessä tämä tarkoittaa tavaroiden alkuperän, omien ostosvalintojen, eettisen kansalaistoiminnan ja globaalien yhteyksien pohtimista (hyödyt ja haasteet osa 3d). Arkiseen kokemusmaailmaan liittyy esim. aamupalan raaka-aineet ja syömisen aikana räplätyn kännykän tuotanto-olot ja brändi. Entä mitkä rakenteet löytyvät t-paitani takaa, miksi ja onko kansalaisilla mahdollisuuksia muuttaa niitä? Yksi opetusesimerkki on graduni kaksikielinen tutkimus väittelystä, jonka Fazerin koulukampanja herätti suklaan tuotantoketjusta, lapsityövoimasta ja yritysvastuusta (osa 4). Luokassa Fazer-työtä ja sen pohjalta tehtyjä koomisia Lego-kuvia voi käyttää keskustelussa. Työn kautta voi ymmärtää myös rikasta followthethings.com –sivustoa, jota kuvailen gradussani, ja suora linkki löytyy myös Make Chocolate Fair -kampanjaan.
Eeva aamupalan ja suklaakampanjan (takana) kimpussa
Tunnilla opetus voi olla räväkkää esim. aktivismin, kulutusmielipiteiden, musiikin ja taidekuvien avulla (lue esim. Evans ym. 2007 ja Goodman 2008). Metodeihin voi kuulua tuotetutkimusten tekeminen internetissä, taideprojektin tekeminen ryhmässä ja esseiden kirjoittaminen ensimmäisessä persoonassa (osa 3d). Miten se Marxin kulutusteoria liittyy lenkkareihini, entä miten voisin ilmaista sen vaikkapa vastamainoksella? Graduni haastattelut antavat konkreettisia esimerkkejä kurssitöistä ja oppimiskokemuksista, joita keräsin yliopistolaisilta (osa 3b) ja maantieteen opettajaopiskelijoiden oppilailta (osa 4).
Gradussa kuvailen Geographies of Material Culture –kurssia ja näytän luovista oppilastöistä mm. Elenorin paracetamol-lasit: tutkittuaan lääkkeiden alkuperää tuntui kuin olisi saanut silmilleen lasit, joiden vuoksi muistaa tuotannossa työskentelevät ihmiset ja muutosta kaipaavat ongelmat
Mitä tunnilla oppii ja mitä materiaaleja voi käyttää?
Oppiminen ja opettamien ovat myös monimutkaisia prosesseja, joten tiedon ja oppimisen kieli auttavat artikuloimaan opetusta. Gradussani puhun faktatiedosta, eettisyydestä ja luovuudesta oppimisessa (esim. paikkatiedon ja arvokeskustelun tarve). Osassa 3e esittelen opetussuunnitelmien muutoksia sekä radikaalipedagogiikan tarvetta, mikä antaa tukea kulutustuotteiden opettamisen vahvistamiseksi. Teoriaa tukevat luokassa testatut opettamisideat esim. kännykkämaantieteestä. Palaute Geographical Associationin (GA) konferenssityöpajasta auttoi kehittämään opetusmateriaaleja (esitelty kuvineen osassa 4). Keräsin gradun liitteeksi listan hyödyllisistä opetusmateriaaleista (myös globaalikasvatusta ja populaarikulttuuria!).
Toivottavasti tuoreimmat blogitekstini saivat kiinnostumaan tuotetutkimuksesta ja luovasta maantieteen opetuksesta. Kommentoi risut ja ruusut alle!!
Kaikki viitteet löytyvät graduni alkuosasta.