Eettinen kauppa ja vastamainospaja

Gradututkimuksen aikana löysin aisapariksi Eettisen kaupan puolesta ry:n, Eetin. Järjestö tekee globaalikasvatusta, vaikuttamiskampanjoita sekä poliitikkojen ja yritysten lobbausta, esimerkkeinä MakeITFair ja vero-oikeudenmukaisuuskampanja. Olen mukana Kehitysmaat mainosten takana -hankkeessa, jossa tarkastellaan kulutuksen sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia globaalissa Etelässä. Siksi myös yritysten ja mainosten valtaan tartutaan kriittisesti. Vastamainospajat linkittyvät tutkimukseeni kulttuuriaktivismista ja oppilaslähtöisestä opettamisesta.

Eettisen kaupan kysymykset luokassa

Syksyllä aloin tehdä Eetin kouluvierailuja ja luovia työpajoja. Tunnilla voi kertoa järjestötoiminnasta ja puheeseen voi sujauttaa maantieteellistä ajattelua. Yleensä näytän kartalla tai ilmaan piirrettynä globaaleja riippuvuussuhteita ja kerron monikansallisten yritysten toiminnasta. Oppilaiden omat tuotteet, ympäristökokemukset, uutiset ja mielikuvat on hyvä ottaa huomioon, esim. kaikilla on kaukaa tuotuja vaatteita, kännyköitä ja ruokaa. Faktat tuotantoketjuista ja ihmisoikeuksista ovat olennainen tietopohja, mutta kysymyksille täytyy antaa aikaa – nuorilla on kärkeviäkin kysymyksiä maailmankaupasta ja vaikutusmahdollisuuksista. Luennon tai keskustelun voi aloittaa katsomalla katutaiteilija Banksyn tekemän Simpson-intron. Banksy on kiinnostava kulttuurihäirikkö, ja intron lisäksi kiinnostavaa keskustelua on syntynyt siitä, miksi tuotteita tulee tietyiltä alueilta, onko tuotanto oikeudenmukaista, onko kohteliasta kysellä kaupassa, kuuluuko boikotoida, miten yritykset brändäävät, kuuluuko työoloissa olla kansainväliset standardit, mitä Reilu Kauppa on ja mikseivät hallitukset poista ongelmia.

Kolikon toinen kääntöpuoli on maailmanahdustus ja kyyniset kommentit ”maailma on paha paikka eikä muutu.” Helmikuussa muutama sivari tuli juttelemaan omista tiedoistaan ja heidät vallanneesta ahdistuksesta. Tutkijat puhuvat, että syyllistävä kulutussaarnaus yleensä masentaa tai ärsyttää lisää, mikä voi kääntyä voimaantumisen sijaan negatiiviseksi turtumiseksi. Vaikka mm. kännyköiden tuotannon epäoikeudenmukaisuudet järkyttävät, kouluvierailijan ei ole tarkoitus shokeerata tai ajaa antikapitalismia. Vaskivuoren lukion työpajassa eräs nuori sanoi, että voisin kertoa asioista rajummin ja tarkemmin. Hah! Hymyn kera sanoin, että silmille räiskyvä materiaali kyllä onnistuisi… se vaan ei ole kannattavaa vastamainostyöpajassa! Parasta on kertoa rakentavasti, miten tutkijat, poliitikot, järjestöt ja kansalaiset tutkivat tuotantoketjuja ja toimivat maailmankaupan rakenteiden muuttamiseksi. Tai miksi tutkin aihetta ja vedän vastamainospajoja!

Vastamainokset kehiin

60-90 minuutin tunnilla on haastavaa löytää tasapaino raskaan faktan ja luovan vastamainostyön välillä.Perstuntumalta voin kertoa, että viimeistään parinkymmenen minuutin jälkeen on parasta alkaa näyttää keventäviä vastamainoksia ja videoita. Ne paljastavat kulttuurihäirinnän monet keinot vastamainoksista performansseihin ja vahvistavat vastamainosryhmätyöhön tarvittavaa mustaa huumoria. Yleensä käyn läpi muutaman häirikköesimerkin. Persoonallisuutta voi lisätä kertomalla, miksi itse pitää jotain tiettyä tempausta yhteiskunnallisesti tai visuaalisesti kiinnostavana. Tässä pari suosikkiani: Mainosparina hesarin b2b-kenkämainos ja Adbustersin Nke sekä Voiman Ä&Ö. Piristekengät, coolius ja hot samö nau!

HSNikeHM

Amnesty -ihmisoikeusjärjestö taas teki AK-47 kivääristä hauskan ostos-TV-tyylisen parodiavideon kerätäkseen nimiä kansainväliseen asekauppakampanjaan. Pätkää näytettiin leffoissa ainakin Lord of War -elokuvaa ennen. Videosta ja sen vaikutuksista löytyy keskustelu followthethings.comista.

Vastamainosgalleria ja ryhmätyö

Visuaalisten esimerkkien jälkeen järjestän gallerian, jossa oppilaat kiertelevät ja keskustelevat eri kulttuuriaktivistitöistä. Tässä printatut kuvat, Häiriköt-kirja ja Louserit Vuittuun -vastamainoskirja ovat käteviä. Kaverin kanssa voi keskustella: Mikä kuvassa on kiinnostavaa? Mihin mainontaan tai yhteiskuntaan liittyvään asiaan se yrittää vaikuttaa? Erinomaisia kysymyksiä on herännyt esim. siitä, onko kulttuurihäirintä laillista tai mitä reaktioita tempaukset ovat herättäneet häiriköissä, yritysjohdossa, mediassa ja kaupungilla. Moni kommentoi, onko kuvat hyviä vai ei. Jotkut kertovat, että kuvien ymmärtämisessä kestää ja aina ei ole edes varma, ymmärtääkö. Omasta mielestäni vastamainoksen viesti on selkeä ja parhaimmillaan se on yksinkertaisilla muutoksilla ehostettu. Kuvalla voi olla montakin sanomaa. Valmiiksi pureskeltu idea tai alleviivaten selitetty tekstimuunnos olisi kuivaa katseltavaa, mutta onnistunut parodia voi olla keskustelua jämäkämpi alakoukku yksipuolista mediaviestintää vastaan. Se voi herättää kiinnostuksen jopa nuivalta tuntuvaan politiikkaan. Lisäksi, kulttuurihäirinnän bongauskyky ja parodialukutaito harjaantuvat ajan myötä.

Gallerian jälkeen jaan naistenlehdistä revittyjä mainoksia, joista ryhmät voi valita kiinnostavan tai ärsyttävän. Oppilaita voi myös pyytää tuomaan oman mainoksen tunnille.  Vastamainosten suunnittelu tuo tekemisen meininkiä ja antaa tilaisuuden sekä ryhmäluovuudelle että ideoiden toteuttamiselle. Powerpointini ohjaa muuttamaan mainoksen kuvaa, sanomaa, tekstiä tai logoa – kirjoita, piirrä, leikkaa, liimaa. Aikaa on niukasti eikä töitä viimeistellä tietokoneella, eli työpajojen pointtina on ajatuksenlento, luovuus ja idean välittäminen joko alkuperäisen mainoskuvan päälle tai tyhjälle paperille. Jo 20-30 minuutissa oppilaat pusertavat aika hienoja, provosoivia ja maltillisempia vastamainoksia. Osallistamisen lisäksi on älyttömän hauskaa pyytää ryhmät esittelemään tuotos dokumenttikameralla! Katso Flickristäni oppilastöitä, tässä pari Vaskivuoren lukion kakkosilta ja Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiöstä.

TomFordVuitton2Nissan

Tom Ford – can’t afford -työ on melko provosoiva, mutta toki alkuperäinenkin mainos on väritykseltään ja tyyliltään vahva. Afford on erinomainen väännös tuotemerkistä ja tiukka kritiikki kalliille brändille. Itse pidän räiskyvästä vastaviestistä, joku muu saattaisi pitää hillitymmästä versioista. Tällaisten mainosten yhteydessä voi puhua myös esim. naisihanteista, mainontakielestä, tuloeroista ja photoshopin taikatyökaluista. Lous Vuittonin timattikorumainokseen ei tarvittu muuta kuin leikkaa-liimaa-idea ja poseeraavien eksoottisten lintujen relevantti kysymys ”mitä v**tua me tässä tehdään?” Nissan Micra -työ on erinomainen esimerkki sekä kuvan että tekstien muokkaamisesta. Kuvassa on myös melko vahvan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvä sanoma, jota alkuperäinen mainos sumentaa. Takana näkyvä valmiiksi utuinen kaupunki sopi vastamainokseen kuin valettu ja alareunan slogania sai muokattua napakasti. Samalla löytyi yläreunan #MicraAttitude, selitin hastagien käyttötarkoituksen ja tilalle löytyi #Smug. Loppusilauksena yhden sivariryhmän taiteilema CK-vastamainos. Sen yksinkertaisuudessaan vakuuttava, kauneusihanteen rusentanut taittamistekniikka aiheutti koko ryhmälle röhönaurua. Huippumeininki! Ja niin, keväällä kannattaa osallistua ja kannustaa Mainoskupla-vastamainoskisaan.

CK

Lisää luovasta ryhmäopetuksesta kolmen maantieteilijän artikkelista:

Evans, J., I. Cook & H. Griffiths (2007) Creativity, group pedagogy & social action: a departure from Gough. Educational Philosophy and Theory, 40(2): 330–345.

Laitan myöhemmin jakoon myös powerpoint-slideja ja tarvikeohjeet!

Slide

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.