Hippikamaa vai inspiroivaa opetusta?

Monelle maantieteestä tulee mieleen lista Suomen joista, neulegraffitimutta nykyään maantiede on paljon muutakin, mm. matkailua ja paikkatietojärjestelmiä. Kuvassa väännän neulegraffiteja kaupunkitilaa käsittelevän kurssin tapahtumassa. Itse valitsin ehkä sen ympäripyöreimmän alan, joka hipoo antropologiaa, sosiologiaa ja kehitysmaatutkimusta: kulttuurimaantieteilijät tutkivat ihmistoiminnan alueellisia säännönmukaisuuksia, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutusta, tiloja ja paikkoja sekä kulttuurin, talouden ja väestön ilmiöitä. Parhaimmillaan ote on siis globaali, kriittinen, poliittinen, avarakatseinen, etnografinen ja luova! Hortoilun jälkeen erikoistuin tuotantoketjujen, kulutuskeskustelun ja maailmankaupan saloihin. Erityisesti kulttuurihäirintä ja Follow The Thing -tuotetarinat opetuksessa kiehtoivat. ’Antikapitalistista hippikamaa’ toteaa hc-tieteilijä, poliittista vaikuttamistyötä ja kiinnostavaa maantieteen opetusta, sanon minä.

Tiukka kombo: maantiede, kännykät ja kulttuurihäirintä

Mielestäni monimutkaiset jutut voi parhaiten avata yhdistämällä kulutustuotteita ja aktivismia. Mutta miten Kongon mineraalit ja The Yes Men liittyvät yhteen? Aloitetaan tiukalla asiasisällöllä… Viime vuosina arki on yhä enemmän alkanut pyöriä kännyköiden, läppäreiden, kodinkoneiden, kuulokkeiden, kameroiden ym. ympärillä. Samsung Galaxy on brändätty taianomaiseksi, välttämättömäksi ’elämänkumppaniksi.’ Mutta mistä päin maailmaa kumppanini on kotoisin? Mitä sille on tehty ennen kuin minä kosketin sitä? Onko sen elämässä ollut muita ihmisiä, joihin olen sidoksissa? Maantieteessä ja järjestöissä tutkitaan tavaroiden alkuperää. Elektroniikka on osuva, globaali tuoteryhmä: se on suurkulutuksen merkkipaaluja, mutta sen tuotannossa on paljon luontoa ja ihmisiä vahingoittavia ongelmia. Kännyköissä voidaan käyttää jopa 20 eri metallia, jotka kaivetaan maan alta pääasiassa kehitysmaissa. Louhinta aiheuttaa valtavan ympäristökuormituksen ja on raskasta työtä. Whatsapin sijaan kongolaisen nuoren arkea saattaa olla pakkotyö ja luonnonvarojen aiheuttama aseellinen konflikti. Alkutuotannon jälkeen kokoonpano tehdään yleensä Aasiassa, mutta koneiden lisäksi kännyköitä ja padeja kasaa ihmiset. 10 vuoden sisällä kulutuskysyntä on luonut satojen tuhansien ihmisten tehtaita, joissa elämänkumppanimme saadaan liukuhihnatuotantona sileisiin paketteihin. Koska tehdasturvallisuus ja oikeudet eivät kuitenkaan usein ole samoilla standardeilla kuin täällä, työntekijöitä saattaa riivata mm. ylityöt ja myrkyt, riittämätön palkka ja masennus. Kuluttajapäässä ongelmana on elektroniikkaromun kierrätys – laitteet lojuvat pöytälaatikoissa tai heitetään roskiin. Niitä lähetetään myös takaisin kehitysmaihin kierrätettäväksi ihmisille ja ympäristölle myrkyllisin tavoin mm. kaatopaikoilla ja avotulella.

Mutta… kuuluko meidän tietää kumppanimme tausta ja ymmärtää Made in Congo? Arvostammeko käsiä Made in China -lapun takana? Eikö yrityksillä ole vastuu muuttaa asiat? N. 3 vuotta sitten erityisesti Applea kuumotettiin tuotanto-ongelmista ja työntekijöiden itsemurhista. Tutkijat seurasivat tehtaita ja järjestökampanjat painostivat yritysvastuuseen. Eetissäkin ajettu MakeITFair tähtää tietoisuuden lisäämiseen ja kannustaa nuoria eurooppalaisia kuluttajia vaikuttamaan elektroniikkateollisuuteen. Onneksi aiheeseen tarttuivat myös kulttuuriaktivistit!

Vältä maailmanahdistusta – iPhone 4cf  ja Phone Story

Phone Story

Mediamyllytyksen aikaan The Yes Men -parivaljakko lanseerasi mediassa ja New Yorkin kaduilla kuvitteellisen iPhone 4cf -älypuhelimen (conflict-mineral free). Taitavasti Applen muotoilua ja eleganttia mainoskieltä matkiva kotisivu kertoi Applen haluavan ylpeänä markkinajohtajana tuoda markkinoille ensimmäinen eettinen puhelin – siis sellainen, jota kampanjoissakin on vaadittu. Tempaus viimeisteltiin infoamalla mediassa ja pystyttämällä myyntiständit, joista saatavilla lipuilla asiakkaat saivat mennä läheisiin Apple-kauppoihin vaihtamaan puhelimensa vihreämpään versioon. Ahh, skandaalinhakuista kulttuurin häiritsemistä… hämmentyneet kauppiaat, asiasta kuulevat kuluttajat, mediasuma, vihaiset yrityspomot ja pr-henkilöiden alasajama laillinen parodiasivusto. Opettamisessa iPhone 4cf on mainio tapa keventää vaikeaa poliittista aihetta ja saada kiinnostumaan hieman masentavasta tuotantoteemasta. Tai vaikkapa luonnonvarojen kulutuksesta ja sodasta. Myös oma kuluttajaidentiteetti, elektroniikan kierrättäminen, politiikka, kulttuurihäirintä, järjestötyö ja kaikkia koskeva kansalaistoiminta ovat helposti liitettävissä aiheeseen.

Jos aihe sai virneen kasvoille, katso häirikköyritys Molleindustrian tekemä mauttoman hyvä Phone Story. Android-sovelluksessa pelaat kännykäntuotannon 4 tasoa läpi. Varoitus! Sisältää nintendomaisen old-schoolin ulkoasun, huvittavan kertojaäänen ja pelitasot, joissa mm. uhkailet lapsityöläisiä aseella ja otat sairaalapaareilla kiinni itsemurhia tekeviä tehdastyöläisiä. Järkyttävää, erikoista, sopimatonta, valistavaa, hauskaa…? Sopiiko esimerkki vaikkapa lukioikäisten työpajaan?

Opettajille ja tiedonjanoisille!

Opetusta ja keskustelua varten kannattaa lukea followthethings.comista iPhone 4cf:n ja Phone Storyn aiheuttamista keskusteluista. Katso myös the Yes Menin sivut, itse peli ja helppolukuinen 3 sivun maantieteen opetusartikkeli. Verikännykät-dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa ja Eetiltä voi lainata tunnille Kännykkäsi todellinen hinta -dvd:n (Ralph Weihermann 2010). Eetin sivuilta löytyy Kaukainen kaatopaikka -jäteselvitys ja Finnwatch on tehnyt mm. Kongo-raportin. MakeITfair-kampanjalla on kotisivu ja Facebook-ryhmä.