Ruoan eettisyys ja tuotantoketjujen tutkimus opetukseen

Arvojana. BMOLin Ruoka eettisenä kysymyksenä -opettajankoulutus, Helsinki, syksy 2019. Kuva: Pinja Sipari.

Syksyllä 2019 koulutin opettajia ruoan eettisyydestä ja tuotantoketjujen tutkimuksesta Biologian ja maantieteen opettajien liiton (BMOL) Ruoka eettisenä kysymyksenä -koulutuksessa. Esitystäni hyödyntämällä opetuksessa voi tarkastella kestävää kehitystä ja vaikutustapoja globaalissa ruokajärjestelmässä arvojanojen, tietovisan, kartan, vastamainosten, videoiden ja muiden toiminnallisten harjoitusten avulla. Tämä on lyhennelmä ympäristökasvattaja Pinja Siparin alkuperäisestä tekstistä, joka on julkaistu Open ruokaopas -nettisivustolla 18.12.2019.

Biologian ja maantieteen opettajien liitossa on puhuttu syksyllä 2019 erityisen paljon ruuasta – samoin kuin julkisessa keskustelussa muutenkin. Syyskuussa julkaisimme vastuullisen ruuan kysymyksiä laajasti käsittelevän opettajille suunnatun Open ruokaopas -nettisivuston ja sen jälkeen olemme kouluttaneet yli 150 eri oppiaineiden opettajaa samoista teemoista.

Opetushallituksen rahoittamissa opettajien täydennyskoulutuksissa ruoka-aiheista on keskusteltu monipuolisesti erityisesti toiminnallisen opetuksen näkökulmasta.

Ruoka eettisenä kysymyksenä -opekoulutuksen antia

Ruokaan, ruuantuotantoon ja ruokavalintoihin liittyy monenlaisia eettisiä kysymyksiä, ja niitä pohdittiin tässä Eläinten hyvinvointikeskuksen ja Eettisen kaupan puolesta ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyssä koulutuksessa monipuolisesti.

Koulutus järjestettiin Helsingin Viikissä Luonnonvarakeskuksen tiloissa perjantaina 22.11.2019 klo 10-16. Kouluttajina toimivat Eläinten hyvinvointikeskuksen Satu Raussi ja Tiina Kauppinen, globaalikasvattaja Eeva Kemppainen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton ympäristökasvattaja Pinja Sipari.

Koulutuspäivän aikana osallistujat pääsivät kuulemaan asiantuntijaluentoja sekä osallistumaan useisiin toiminnallisiin harjoituksiin, joita voi käyttää suoraan koulumaailmassa. Lisäksi pääsimme vierailulle Viikin koetilan navettaan. Koulutusmateriaaleja voi hyödyntää vapaasti.

Koulutuksen alkuun kuului fiilisharjoitus ruokaan liittyvien kuvakorttien avulla, luento eläinten hyvinvoinnista, tehtävä kuluttajavalinnoista eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta sekä navettavierailu. Tähän blogitekstiin sisällytän vain oman osioni:

Ihmisoikeudet ruokajärjestelmässä ja tuotantoketjujen tutkimus – toiminnallinen luento

Luennon piti globaalikasvattaja Eeva Kemppainen Eettisen kaupan puolesta ry:stä. Eevan diat löydät täältä. Eevan diasetissä on myös monenlaisia lisämateriaaleja, joita emme koulutuspäivän aikana ehtineet käydä läpi.

Seuraavaksi tässä esitellään toiminnallisia harjoituksia, joita luennon aikana tehtiin.

a) Arvojanoja ruokakysymyksistä

Arvojana. BMOLin Ruoka eettisenä kysymyksenä -opettajankoulutus, Helsinki, syksy 2019. Kuva: Pinja Sipari.

Arvojanalla osallistuja voi ilmaista mielipiteensä  väitteisiin asettumalla kuvitellulle janalle luokan poikki (toinen pää kyllä, toinen ei) tai nostamalla kädet ylös (kyllä) tai laskemalla ne alas lattiaan (ei). Valinnan jälkeen voit haastatella lyhyesti esimerkiksi ääripään valinneita osallistujia.

  • Ruoka / ruokavalioni on minulle tärkeä asia
  • Mainokset saavat minut haluamaan ostaa ruokaa ja juomaa
  • Saan usein niitä tuotteita, joita toivon
  • Ostaminen lisää onnellisuutta
  • Tiedän, missä päin maailmaa tänään syömäni aamiainen on valmistettu (→ voi etsiä tietoa tai merkitä tieto/arvaus kartalle)
  • Olen nähnyt filmin tai uutisjutun jonkun ruokatuotteen tekemisestä
  • Meidän kotona syntyy paljon ruokajätettä
  • Tiedän, mitä vastamainos tarkoittaa

b) Tietovisa maailmankaupasta

Ruokatietovisa. BMOLin Ruoka eettisenä kysymyksenä -opettajankoulutus, Helsinki, syksy 2019. Kuva: Pinja Sipari.

Kaupankäynti ja kuluttaminen yhdistävät meidät moniin alueisiin eri puolilla maailmaa. Missä tuotetaan eniten banaania, kahvia, teetä ja kaakaota? Entä missä kulutetaan eniten banaania, kahvia, teetä ja kaakaota? Merkitään tai piirretään arvaukset kartalle!

Oikeat vastaukset löydät Eevan diasetistä!

c) Follow the Thing -tutkimus

FTT-tehtävä. BMOLin Ruoka eettisenä kysymyksenä -opettajankoulutus, Helsinki, syksy 2019. Kuva: Pinja Sipari.

Follow The Thing on monitieteinen tutkimusala, jolla seurataan maailmankauppaa eri tuotteiden valmistamisen, luonnonvara- ja ihmisoikeuskysymysten ja markkinoinnin näkökulmasta. Eri alueilla on erilaiset luonnonvarat, joita käytetään energiaksi ja kulutustuotteisiin. Raaka-aineisiin ja pitkiin tuotantoketjuihin liittyy mm. valtakysymyksiä ja konflikteja valtiojohdon, monikansallisten yritysten ja kansalaistoimijoiden välillä. Follow the Thing -tutkimuksen tuotetarinat auttavat ymmärtämään globalisaatiota ja asioiden riippuvuussuhteita.

Tiedemaailmassa Follow The Thing-tutkimuksen asioiden esittämisen tapa on poikkeuksellinen, sillä tekstien on usein tarkoituskin herätellä kriittisyyttä, solidaarisuutta ja kansalaistoimintaa. Faktat ovat kohdillaan, mutta kerronnan tapa on jopa tarinanomainen.

Globaali ruokajärjestelmä koostuu monista osista, ja tuotantoketjut ovat nykyään usein pitkiä. Järjestelmää ja sen eri osissa, eri puolilla maailmaa tehdyn työn määrää ja vaikutuksia voi olla hankala hahmottaa. Follow the Thing -tutkimuksen tekeminen onkin hidasta ja työlästä asiaan perehtyneille aikuisillekin. Koulutehtävänä Follow the Thing -tutkimus voidaan tehdä koko kurssin mittaisena laajana tutkimusprojektina tai lyhyempänä aihepiiriin johdatuksena, jota pääsette nyt itse kokeilemaan.

TEHTÄVÄ: Valitkaa pöydällä olevista tuotepakkauksista yksi teitä kiinnostava. Etsikää tuotteesta seuraavan kysymyslistan mukaisia tietoja ja kootkaa ne yhdelle paperille. Voitte hyödyntää tietojen esittämisessa myös valmista karttapohjaa. Jos aikaa olisi enemmän, kannattaisi tulokset koota esimerkiksi posteriksi. Tehkää harjoitusta niin pitkälle kuin ehditte!

Useimpiin kysymyksiin ei löydy valmiita vastauksia. Tällöin voidaan esittää valistuneita arvauksia (esim. banaanin tuotantomaa on ehkä Intia, koska se on maailman suurin baanintuottajamaa). Merkatkaa arvaukset esim. eri värillä kuin varmat tiedot.

Kysymykset:

– Mitä raaka-aineita tuote sisältää?
– Missä maissa raaka-aineet on tuotettu?
– Onko tuotteella jotakin vastuullisuussertifikaatteja? Jos on, mitä ne tarkoittavat?
– Mitä työvaiheita tuotteen valmistukseen kuuluu?
– Minkälaisia ammattiryhmiä tuotteen valmistukseen on osallistunut?
– Mitä ympäristöjä, eläimiä, infrastruktuureja jne. tuotantoprosesseihin kuuluu?
– Minkälaisia hyviä ja huonoja sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia (esim. elintasoon, työntekijöiden oikeuksiin tai ympäristön hyödyntämiseen liittyen) tuotannolla on?
– Miten voitot jakaantuvat?
– Miten tuotteesta voisi tehdä kestävämmän?

Lähde: https://kuilutumpeen.fi/follow-vaatevallankumous-gradu/
Lue lisää: http://followthethings.com/

d) Vastamainosgalleria

Ruokavastamainosgalleria. BMOLin Ruoka eettisenä kysymyksenä -opettajankoulutus, Helsinki, syksy 2019. Kuva: Pinja Sipari.

Vastamainos on visuaalisen kulttuurin ilmaisumuoto, jolla kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmakohtia mainosten kielellä.

Yritykset ja poliittiset puolueet kommunikoivat kuluttajakansalaisille usein mainosten välityksellä. Tavallisesti mainonta on yksisuuntaista viestintää, eikä vastaanottajan tehtäväksi jää muuta kuin osto- tai äänestämispäätöksen tekeminen. Vastamainoksen voisi mieltää heittäytymiseksi dialogiin, jossa vastataan mainostajan viestiin mainonnan omaa kieltä käyttäen. Siinä, missä mainoksen tavoitteena on johdattaa yleisön ajatukset yhteen lopputulemaan, pyrkii vastamainos päinvastoin avaamaan uusia näköaloja. Vaikka vastamainos on muodoltaan mainoksen näköinen, sen tavoite on perustavalla tavalla erilainen: vastamainos ei myy mitään vaan pyrkii ainoastaan herättämään ajatuksia.

Vastamainoksia on nähty niin taidemuseoissa kuin kansalaisjärjestöjen kampanjoissakin. Niitä tehdään kouluissa osana medialukutaidon opiskelua ja kuka tahansa voi tehdä vaikkapa netistä löytyvillä työkaluilla omia mainosparodioita sosiaalisessa mediassa meemeinä levitettäväksi.

TEHTÄVÄ: Tutustukaa oheiseen vastamainosgalleriaan (tulosta linkistä), eli erilaisiin ruoka-aiheisiin vastamainoksiin. Katselkaa vastamainoksia ensin kaikessa rauhassa. Valitkaa sitten yhteiseen tarkasteluun esim. 3 vastamainosta ja pohtikaa niiden avulla seuraavia kysymyksiä:

– Mitä tuotetta tai brändiä vastamainoksessa on muunneltu?
– Mitä valittu vastamainos pyrkii meille viestimään (suoraan tai ns. rivien välistä)?
– Minkälaisia keinoja valitussa vastamainoksessa käytetään viestin välittämiseen?
– Miten valittu vastamainos liittyy keskusteluun vastuullisesta ruuasta?
– Pidätkö valitusta vastamainoksesta? Miksi, miksi et?

Lopuksi voitte keskustellen valita mielestänne parhaan vastamainoksen.

*** Koko koulutuksen tehtävät löytyvät alkuperäisestä tekstistä.

Kiitos koulutuksen aktiivisille osallistujille, toivottavasti sinäkin koet materiaalit hyödyllisiksi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.