”Miten sait nykyisen työsi? Millaisia työtehtäviä sinulla on? Mitkä ovat maantieteilijän vahvuuksia työmarkkinoilla?” Sain vastata kiinnostaviin kysymyksiin opinnoista ja järjestötyöstä urapankkiin. Haastattelun ja tekstin tekivät Julia Koskinen ja Eveliina Ikonen maantieteen työelämäkurssille tammikuussa 2018 (teksti tiivistetty ja kuvat lisätty blogiin).
Eeva Kemppainen on vuonna 2013 valmistunut kulttuurimaantieteen alumni. Eeva työskentelee globaalikasvatuksen koordinaattorina Eettisen kaupan puolesta ry:ssä (Eetti), minkä lisäksi hän mm. kirjoittaa Kuilut umpeen -blogia ja tekee kouluvierailuja osana Koneen Säätiön rahoittamaa projektia (#rohkeatekijä). Kuva: Minja Orava, 2018.
Opiskeluaika ja opintojen anti
Mistä aineista tutkintosi koostui? Koska valmistuit?
Pääaineeni oli kulttuurimaantiede, johon lähdin opintojen alusta määrätietoisesti erikoistumaan. Sivuaineina opiskelin Eurooppa-tutkimusta sekä geoinformatiikkaa. Halusin opintojeni alusta asti opiskella globaaleja asioita. Oman urakehityksen kannalta tärkeintä oli ehkä vaihto-opiskelu. Vaihtokohteeksi valikoitu Exeter, koska siellä oli paljon sellaisia kulttuurimaantieteen kursseja, joita ei voinut opiskella Helsingissä tai koko Suomessa. Olin vaihdossa lukuvuoden 2011–2012.
Oletko tyytyväinen tutkintosi sisältöön/valintoihisi? Tekisitkö nyt jotain toisin?
Olen pääasiassa hyvin tyytyväinen maantieteen tutkintooni. Jos nyt tekisin opiskeluvalintoja uudestaan, opiskelisin myös jotain hallinnollista ja tilastotiedettä, ehkä myös tietojenkäsittelyä. Myös viestinnän opiskelusta voi olla hyötyä järjestötöissä, varsinkin, jos on kiinnostunut viestintään liittyvistä tehtävistä.
Vuoden jälkeen valmistumisesta opiskelin avoimessa kasvatustieteen perusopinnot, joista on ollut hyötyä globaalikasvattajan työssä, niin opetuksessa kuin opetusmateriaalien teossakin. Tämän lisäksi olen käynyt yksittäisiä kasvatukseen liittyviä lyhytkursseja.
Teitkö oman alan töitä tai harjoitteluja opiskelujen aikana? Kuinka paljon niistä saadut suhteet auttoivat työllistymisessä?
Vaihdossa ollessani tein harjoittelun paikallisen maantieteen professorin Ian Cookin tutkimusryhmässä. Harjoittelussa kirjoitettiin tapaustutkimuksia maailmankaupasta ja aktivismista Cookin Follow the Things -verkkosivulle ja blogiin. Lisäksi tehtiin luovaa viestintää esimerkiksi valokuvauksen avulla, jotta tutkimuksesta tulisi konkreettisempaa. Harjoittelussa kiinnostukseni yliopiston ja koulumaailman väliseen viestintään sekä maailmankaupan eettisyyteen heräsi.
Harjoittelu Cookin työryhmässä oli tärkeää työllistymiseni kannalta. Kysyin Cookilta, voinko tehdä hänelle gradua. Hain gradun aikana Koneen Säätiön apurahaa. Teen vieläkin tiiviisti yhteistyötä Cookin kanssa, ja hän on tulossa Suomeen luennoimaan helmikuussa.
Mielestäni hyvän tuurin lisäksi auttoi se, että oli rohkeutta tarttua itseä kiinnostaviin teemoihin ja kysyä apua professorilta, joka teki kiinnostavaa työtä. Muuta oman alan työkokemusta minulla ei ollut. Olin monta vuotta opintojen ohessa numeropalvelussa töissä. Tein siellä matkailuun, karttoihin ja reitteihin liittyvää työtä, mikä oli kyllä tavallaan maantieteellistä.
Ian Cook ja Eeva Kemppainen Helsingissä. Kuva: Sirpa Tani, 2018.
Rekrytoituminen, työnhaku ja työ
Miten sait nykyisen työsi? Mistä kuulit nykyisestä työstäsi?
Vaihdon jälkeen selvitin, mitkä tahot tekevät maailmantalouteen ja globaalikasvatukseen liittyvää työtä Suomessa ja löysin Eetin. Otin Eettiin yhteyttä ja kerroin, millaisista asioista olen kiinnostunut ja mitä olen aiemmin tehnyt. Tein Eetissä aluksi noin vuoden töitä vapaaehtoisena eri ryhmissä ja kouluvierailijana. Käänsin myös Cookin työryhmässä tekemäni harjoittelun materiaaleja suomeksi. Kun olin valmistunut, sain Koneen Säätiön apurahan, jonka avulla pystyin aloittamaan Kuilut umpeen -blogin ja tekemään kouluvierailuja. Myöhemmin pääsin Eettiin palkkatöihin.
Millaisia työtehtäviä sinulla on? Millainen on työpäiväsi?
Työni koostuu monenlaisista tehtävistä, mikä on toisaalta väsyttävää ja toisaalta hyvin kiinnostavaa. Yksi tärkeimmistä työtehtävistäni on päivittää opetusmateriaaleja ja viestiä niistä kouluille. Tämän lisäksi käyn kouluttamassa kasvatusalan ammattilaisia globaalikasvatuksesta ja järjestän koulutuksia sekä itse että eri verkostojen kautta (Eetti, Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Kepa). Eetissä työhöni kuuluu myös kouluvierailujen koordinointi. Käyn itse kouluissa tekemässä globaalikasvatusta sekä koulutan kouluvierailijoita ja globaalikasvattajia.
Työhön kuuluu myös paljon yleishallintoa sekä esimerkiksi viestinnän ja strategian suunnittelua. Aikaa kuluu myös paljon yhteydenpitoon opettajien, yliopiston henkilöstön, Häiriköt-päämajan ja muiden järjestöjen työntekijöiden kanssa sekä yhteisten projektien suunnitteluun. Kirjoitan myös tekstejä omaan blogiini muutamia kertoja kuussa.
Eeva pitämässä työpajaa vastuullisesta kuluttamisesta ja vastamainoksista kirjastossa.
Kuva: Heliminna Hakala, 2016.
Millainen palkkaus työssä on?
Järjestöalalla palkkataso ei ole kovin hyvä. Mielestäni tämä kuitenkin kompensoituu osin sillä, että työ on hyvin joustavaa ja monipuolista ja pääsen tekemään juuri sitä, mikä itseä kiinnostaa ja missä olen hyvä. Pystyn viikkotasolla päättämään omista töistäni melko joustavasti ja voin vaikuttaa lomiin. Konkreettisesti palkkani koostuu esimerkiksi kuukausipalkasta tai Koneen Säätiön apurahasta sekä ylimääräisistä luennoista, teksteistä ja artikkeleista saamistani palkkioista.
Millainen on nykyinen työsuhteesi (määräaikainen/vakituinen)?
Työni on projektiluontoista, teen yleensä noin puolesta vuodesta yhdeksään kuukauteen yhtä projektia esimerkiksi Eetillä ja sitten Koneen Säätiön apurahalla. Saan apurahaa Koneen Säätiöltä nyt kolmatta kertaa. Vuoden apurahasta teen noin puolet ajasta viestintään liittyviä töitä ja puolet koulutusten suunnittelua ja toteuttamista.
Sanoisin, että suurin osa järjestökentän työtehtävistä on määräaikaisia. Rahoitusta kuitenkin haetaan sekä Suomessa että EU-tasolla eri lähteistä. Työsuhteen kesto on tavallaan sidottuna siihen, millainen ja kuinka pitkäaikainen rahoitus järjestöllä on ja kuinka paljon rahoituksesta on käytettävä muuhun kuin työntekijäkuluihin.
Työn jatkuvuuden rakentaminen ja työtehtävien hakeminen ovat paljolti omalla vastuulla. Joka projektiin kuuluu aina myös aikaa vievää raportointia. Esimerkiksi puolen vuoden työprojektin hakemiseen ja raportointiin menee aikaa, joka periaatteessa vie aikaa itse käytännön työnteosta. Koen kuitenkin, että olen globaalikasvattajan ja maantieteilijän vapaudella saanut keskittyä niihin juttuihin, mihin haluan ja sitä kautta saanut luotua hyvin jatkuvuuden töille, vaikka rahoitus ja määräaikaisuus ovat aika rajallisia.
Mitkä ovat suurimmat haasteet työssäsi?
Projektiluontoisuus ja määräaikaisuus ovat työni isoimpia haasteita, varsinkin, kun ne koskevat omien projektien lisäksi tärkeimpiä työkumppaneita. Tämä tekee koko työkentästä hieman hajanaisen. Myös koulutuksen ja tutkimuksen leikkaukset luovat haasteita ja ovat vaikuttaneet myös Eetin toimintaan. Eetti on rakentanut omia verkostoja ja materiaaleja noin 10 vuoden aikajänteellä, mihin rahoitusten leikkaaminen on nyt vaikuttanut suuresti. Yhtenä haasteena on myös rahoituksen katkaiseminen ilman ns. vaihettumisvyöhykettä tai järjestöjen tekemän työn kattavaa arviointia, jonka perusteella rahoitusta muutettaisiin. Rahoitusta on leikattu myös globaalikasvatuksen puolelta, minkä takia jatkuvuus sekä Eetin että minun näkökulmasta katkeaa, mitä tuskin tapahtuisi esim. yrityspuolella. Lisäksi järjestöstä riippuen tehdään aika paljon myös iltatöitä ja ylitöitä esim. isoja tapahtumia järjestettäessä, mikä saatetaan kokea haastavaksi tai haittapuoleksi.
Alaan liittyviä kysymyksiä
Millaisia asenteita olet kohdannut omaa alaasi/koulutustasi kohtaan?
Pääasiassa asenteet ja mielikuvat maantieteen koulutuksesta ovat todella positiivisia, mikä saattaa johtua siitä, ettei maantieteestä tiedetä hirveästi tai sitten siitä ollaan kuultu nimenomaan hyvää. Ne, jotka tuntevat maantieteilijöitä työelämässä, tuntuvat arvostavan heitä kyllä. Haastavaa on ehkä se, että joillain on hyvin rajallinen näkökulma maantieteilijän osaamisesta. Esimerkiksi kun oma työni on maailmankaupan oikeudenmukaisuuden parissa, tämä ala tai yritysvastuu saatetaan nähdä kapeasti tai polarisoituneesti. Eli asiantuntijuuteni saatetaan leimata jonkinlaiseksi ennen kuin edes olen ollut ihmisten kanssa tekemisissä. Joskus kun tietämys maantieteen koulutuksesta ja sen tuomasta osaamisesta on vähäistä eikä asiasta ei oteta selvää, saatan joutua ns. voittamaan ihmisiä puolelleni.
Tuotantotapojen kestävyys ja työoikeudet globaalissa ruoantuotannossa kiinnostavat. Asiantuntijan on osattava kouluttaa ja argumentoida, mutta myös viestiä pieni pilke silmäkulmassa. Kuvassa Eeva Educa-messuilla 2017.
Kuinka hyvin globaalikasvatusala työllistää? Millaisena näet alasi tulevaisuuden?
Globaalikasvatusalan töitä on paljon, ja työkenttä myös muuttuu koko ajan. Globaalikasvattajia on järjestöissä ja koulutusalan konsultteina, ja erilaisia kestävän kehityksen tai koulutussektorin kehittämistöitä on paljon esim. kunnissa ja valtionhallinnossa. Jos globaalikasvatuskentän näkee tarpeeksi laajasti, se voi työllistää.
Myös yritysmaailmassa on myös iso tarve maailmankaupan oikeudenmukaisuuden asiantuntijoille ja siihen liittyvän viestinnän asiantuntijoille. Eetissä on myös työntekijöitä, jotka kouluttavat ja viestivät aiheista nimenomaan yritysten suuntaan. Eetti saattaa esimerkiksi tavata yritysten vastuullisuusjohtajia, joiden kanssa yritetään löytää jonkinlainen yhteinen kultainen keskitie olemassa olevien vastuullisuusjärjestelmien ja järjestökentän kunnianhimoisempien vaatimusten ja perusteluiden väliltä. Globaalikasvattaja tai yritysvastuuasiantuntija voisikin olla työntekijä myös yrityksen vastuullisuustiimissä ja sitä kautta vaikuttaa yrityksen toimintaan.
Yksi tärkeä toimiala on erilaiset konsulttifirmat, jotka tekevät yritysten tai koulutussektorin toimeenannosta selvityksiä ja projekteja. Näihin töihin myös maantieteilijät sopisivat hyvin, jos näkee globaalikasvatuksen ja järjestökentän vähän laajemmin. Lisäksi koulutuspuolella on kysyntää globaalikasvatukselle. Globaalikasvatus ja kestävä kehitys ovat asiantuntija-aloja, joihin opettajat ja muut kouluttajat kaipaavat lisäkoulutusta. Opetussuunnitelmien muutosten myötä koulut tarvitsevat ulkopuolista apua, ja tässä mielessä globaalikasvatukselle on jatkuvaa kysyntää. Myös valtion puolelta eri ministeriöiden kautta jaetaan rahoitusta, ja näen alan jatkuvan tulevaisuudessa leikkauksista huolimatta.
Toisaalta samaan aikaan on havaittavissa globaalia kehitystä, jossa kansalaisyhteiskunnan ääntä vaimennetaan. Esimerkiksi yliopistotutkimusta ja järjestöjen työtä heikennetään rahoitusleikkausten myötä, mikä huolestuttaa, ei niinkään oman työllistymisen näkökulmasta vaan koko kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoittamisen ja demokraattisen ilmapiirin näkökulmasta.
Eetistä
Eetissä tehdään vaikuttamistyötä ja globaalikasvatusta maailmankaupan oikeudenmukaisuuden parissa.
Kuinka monta työntekijää Eetissä on? Ottaako Eetti harjoittelijoita tai kesätyöntekijöitä?
Meillä on Eetissä yleisesti ottaen noin viisi työntekijää, mutta kokoonpano vaihtelee aika paljon. Mielestäni hyvä kokoonpano on toiminnanjohtaja, pari vaikuttamistyön ja viestinnän ammattilaista, pari globaalikasvattajaa sekä 1-2 harjoittelijaa, jotka pystyvät tekemään vähän kaikkea. Jos järjestö on pieni eikä sillä ole yhtä tasaista rahoituspohjaa kuin isommilla järjestöillä, täytyy tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa.
Harjoittelijoita otetaan kyllä, mutta varsinaisesti kesätyöntekijöitä ei, sillä yleensä harjoitteluajankohta on huhti-toukokuusta alkaen tai syksyllä, jolloin järjestökentällä on kiireisimmät ajat. Yleensä yksi harjoittelija otetaan Maailma kylässä -festareiden järjestelyä varten. Harjoittelut kestävät noin kolme kuukautta, välillä ne ovat pidempiä ja välillä lyhyempiä. Harjoittelijaksi saattaa päästä myös kyselemällä sähköpostitse harjoittelumahdollisuuksista, jolloin avointa hakua ei järjestetä. Myös harjoittelutuki saattaa vaikuttaa, sillä sen avulla harjoittelun voi saada pidemmäksi aikaa.
Millainen opintotausta soveltuu Eetin harjoittelijalle/työntekijälle?
Järjestökentällä arvostetaan monitieteisyyttä. Eetillä työskentelee yleensä valtiotieteelliseltä ja yhteiskuntatieteelliseltä puolelta valmistuneita, mutta osa voi olla myös kauppa- tai oikeustieteiden ja viestinnän puolelta. Eetissä voisi työskennellä myös ympäristöalan, kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen asiantuntijoita, ja mahdollisesti myös luonnonmaantiedettä tai geoinformatiikkaa opiskelleita. Lisäksi opetus- ja kasvatusalan osaamista arvostetaan.
Koulutuksen lisäksi oma motivoitunut asenne, harrastuneisuus ja kiinnostus alan teemoihin on hyvin tärkeää työllistymisen kannalta. Tärkeää on myös maisterivaiheen erikoistuminen ja se, että oppii kertomaan, mistä on kiinnostunut ja miksi on hyvä siinä.
Neuvoja ja vinkkejä tulevaan
Mitkä ovat mielestäsi maantieteen opiskelijan vahvuuksia työmarkkinoilla – miten kannattaisi markkinoida itseään?
Maantieteilijän kannattaa markkinoida itseään monialaisena asiantuntijana, joka ymmärtää sekä ympäristö- että yhteiskunnallisia asioita. Ympäristöasioiden ymmärrys on maantieteilijöiden vahvuus, sillä suurimmasta osasta yhteiskunnallisista tutkinnoista niiden ymmärrys puuttuu. Maantieteen opinnoista vahvuutena on myös selkeä kirjoitustyyli ja isojen vaikeiden ilmiöiden tulkinta sekä ihmisen että ympäristön kannalta. Lisäksi maantieteilijät käyttävät aika paljon infografiikkaa, karttoja ja valokuvia, jotka selkeyttävät kirjallista ilmaisua. Maantieteilijät myös ottavat huomioon kansalaisyhteiskunnan ja ihmisten arjen tutkimuksessaan ja työssään.
Yhteyksiä ja kokemusta järjestökentästä kannattaa hankkia esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan tai harjoitteluiden kautta. Järjestökokemus katsotaan eduksi harjoitteluita ja töitä hakiessa. Jo opintojen aikana kannattaa katsella itseä kiinnostavia työpaikkoja ja selvittää, mitä osaamista niissä vaaditaan, jolloin osaamista voi kerryttää vielä opiskelijana.
Globaalikasvattajana maantieteilijä käyttää enemmän karttoja, infograafeja ja maantieteellisiä kysymyksiä kuin suurin osa. Yllä yksi esimerkkinä kartta kuvitteellisesta vaatteen tuotantoketjusta eri luonnonvarojen, työvaiheiden ja maiden läpi Eetin oppimateriaaleissa (Kati-Marika Vihermäki, 2018), alla kuva tekstistä maailmankaupan tutkimukseen ja urapolkuuni liittyen maantieteen lukio-oppikirjassa.
