Maputossa löysin itseni yllättäen kahdesta harvinaislaatuisesta, upeasta projektista. Xiquitsi-orkesterissa ja -kuorossa vähävaraisemmatkin nuoret oppivat musiikkia ja itseilmaisua, tällä kertaa Jean Sibeliusta suomalaismuusikkojen ohjauksessa. Kuorolaulun lisäksi oli hienoa ohjata yliopistolla sellotunteja ja soittaa orkesterikonsertissa opiskelijoiden kanssa.
Xiquitsi-projektin videolla esitellään projektin nuoria ja muusikoita työpajoissa. Oli hauskaa bongata itsensä konsertista keskeltä kuoroa, mutta myös lauluharjoituksissa ja loppujameissa.
Xiquitsi on musiikkiprojekti, jossa 7–25-vuotiaat mosambikilaiset voivat oppia klassista musiikkia ja kehittää ilmaisu- ja yhteistyötaitojaan soittotunneilla, orkesterissa ja kuorossa. Ryhmät kootaan vuosittain, harjoituksia pidetään muutaman kerran viikossa kansallisella musiikkikoululla ja vanhassa Scala-elokuvateatterissa ja opetus huipentuu suureen ilmaiskonserttiin. Organisoinnin näkökulmasta on hienoa, että opetus, tilat, eväät, capulana-esiintymisasut ja kuljetukset hoidetaan valmiiksi. Projekti tarjoaa harrastusmahdollisuuden ja työpajoja kouluissa myös köyhille ja kaukaisemmissa lähiöissä asuville nuorille. Ideologiamalleina ovat vastaavat projektit El sistema Venezuelassa ja Neojibá Brasiliassa. Kuten kapellimestari Kaapo Ijas kiteytti:
”Projektilla on myös hyvin vahva sosiaalinen tavoite. Monille lapsille Xiquitsi-orkesteri ja -kuoro saattaa olla ainoa keino oppia uusista kulttuureista, saada äänensä kuuluviin ja kokea vastaavaa yhdessä tekemisen riemua.”
Xiquitsissa inspiroi eniten nuorten yhteishenki, oppimisenhalu ja rohkeus: eri-ikäiset oppivat yhdessä, ja moni osallistuu sekä orkesteriin että kuoroon, säveltää kappaleita ja uskaltautuu solistiksi konserttiin. Toinen olennainen tekijä on Temporada de Música Clássica -konserttisarjojen vaihtuvat pedagogit ja konsertit. Kolmesti vuodessa projektin vetäjä, oboisti Eldevina Materula saa yhteistyökumppanikseen ulkomaalaisia ammattimuusikoita. Lokakuun 2015 keskiössä olivat Sibeliuksen 150-vuotisjuhla sekä Suomen ja Mosambikin välinen kulttuurivaihto ja musiikkikasvatus. Kapellimestari Kaapo Ijaksen ja sellisti Mila Laineen työskentelyn orkesterin kanssa rahoittivat Yle ja Kone Oyj. Kuorojohtaja Sariela Munguamben avuksi saapui jazz-taituri Elina Penttinen ja minä.
Lokakuun 2015 työpajoissa opittiin eri soittimista ja musiikista. Muusikot Kaapo Ijas ja Mila Laine opettivat myös Suomesta ja Sibeliuksesta. Kuvassa Mila antaa sello-opetusta maputolaiselle pojalle.
Projektin esiintymiset alkoivat miniorkesterin ja laulukvartetin esiintymisellä Suomen suurlähetystössä. Loppukonsertit pidettiin yliopiston juhlavassa Centro Cultural Universitário -salissa ja Maguiguane-alakoulun hiekkaisella pihalla Maxaquene ”D”:n kaupunginosassa. Konsertin ohjelmisto oli sekoitus eri tyylejä ja kieliä. Sibeliukselta valittiin mm. Andante Festivo, Souda, souda sinisorsa ja Finlandia. Englanniksi ja bantukielillä soivat mm. Isä siunaa koko maailmaa -virren melodialla kulkeva Hosi Katekisa, Fany Mpfumon tunnettu kappale Ava Sati Va Lomu (ks. yllä videolta alk. 8:40) ja Leijonakuningas-kappale, jonka juuret ovat Solomon Lindan Mbube-kappaleessa (ks. yllä videolta alk. 2:33). Kuten aina, kuorolaulantaan kuului myös liike, ja esitys huipentui loppujammailuun, jossa esiintyjät ja yleisö soittavat ja laulavat (mm. Sol di Manhã ja Siyahamba), nauravat, tekevät viidakkoääniä, taputtavat eri rytmejä ja tanssivat marrabenta-askelin.
Maguiguanen alakoululaisista yksi onnekas pääsi kapellimestarin sijaiseksi kavereiden, opetusministerin ja Suomen suurlähettilään edessä.
Monikulttuurisuutta ja globaalikasvatusta
Eri kulttuureista, äidinkielistä ja ulkonäöistä huolimatta monikulttuurinen ryhmämusisointi ja -laulu voi yhdistää niin lapset kuin aikuisetkin. Xiquitsin työpajoissa moni lapsi oppii ensimmäistä kertaa klassisesta musiikista ja soittimista sekä kaukaisista maista. Orkesterissa haastavat mollimelodiat saatiin sujumaan, ja kuorossa suomen kieli alkoi äänneharjoitusten ja naurujen avulla kulkea. Itselleni nuorten ja eri etnisyyksien keskellä toimiminen tuovat riemua ja taitoja, ja yhteistyössä auttoivat Suomessa kertyneet kokemukset Plan Suomen Matkalla-maahanmuuttajaprojektissa ja monikulttuurisessa Maailma-kuorossa. Elina Penttisen haastattelussa Kika Materula kommentoi, että syksyn projektissa musiikin universaali kieli toi kaksi erilaista kulttuuria yhteen ja Suomi piirtyi satojen lasten mieliin lähtemättömällä tavalla. Mila Laine ja Kaapo Ijas tähtäsivät korkealaatuiseen taide- ja musiikkipedagogiikkaan, jotta projektin nuoret voisivat löytää ”uusia tapoja ilmaista tunteitaan ja luoda omaehtoisesti musiikillisia sisältöjä”.
Xiquitsi-kuoron nuorten kanssa oli upeaa harjoitella, jutella ja esiintyä.
Sellotunteja ja orkesterikonsertti yliopistolla
Kulttuurivaihtoa on ollut myös sellonsoiton opettaminen ja esiintyminen orkesterissa ja teatteriprojektissa Eduardo Mondlane -yliopiston taide- ja viestintälaitoksella (ECA, Escola de Communicação e Artes). Viulisti-kapellimestari Marta Massangon ja aloittelevien sellistien pyynnöstä annoin sellotunteja ja osallistuin monikymmenhenkiseen big band -orkesteriin, johon kuului jousi-, bändi- ja perkussiosoittimia. Vuoden loppukonsertissa Centro Cultural Universitário -salissa marraskuussa orkesteri ja solistit esittivät yli 20 kappaletta, joiden seassa oli muun muassa Mosambikin kansanlauluja, Coldplayta ja Beethovenia.
Soitin sellistien kanssa yliopiston orkesterin loppukonsertissa, jonka ohjelmistoon kuuluivat mm. Elviksen kappale Love Me Tender ja Beethovenin sävellys Oodi ilolle. Toisella puoliajalla juhlavaa tunnelmaa rentouttivat capulana-asut, populaarimusiikki ja loppujamien valtava energiamäärä.