”Asiat kiinnostivat, hämmensivät, herättivät kysymyksiä ja torjuntaakin” – palaute kouluilta

Keväällä bloggaukseen on hurahtanut viikkoja, mutta työpajat ovat olleet projektini interaktiivisempi puoli. Olen lukukauden aikana vetänyt kymmeniä luentoja ja toiminnallisia työpajoja eri oppilaitoksissa (ks. etusivun ”mitä, missä, milloin”). Aiheina on ollut mm. vaatteiden ja elektroniikan tuotanto, ruoan ja suklaan eettisyys sekä vastamainonta ja kulttuurihäirintä. Pajojen ajanhallinnassa, powerpointtien selkeydessä ja kuuntelijoiden osallistamisessa kehittyy kritiikin ja kokemuksen myötä. Olennaisinta on huomioida opettajien ja oppilaiden palaute! Jos keskustelee opettajan kanssa koululla, palautetta saa hetken hermolla. Myös oppilaat tulevat esittämään mielipiteitä ja kysymyksiä, mikä onkin antoisin asia (hyviä esimerkkejä täällä ja täällä).

Vierailusta jäi mieleen: ”Vastamainoskuvat, joista osa oli oikein hauskoja. Jäi myös sellainen tunne, että voisi suhtautua hieman kriittisemmin kuluttamiseen… Pidin kovasti siitä lappuäänestysmenetelmästä.”

Eettisen kaupan puolesta ry:n palautelomakkeisiin opettajat ja oppilaat voivat arvostella työpajaa arvojanoilla ja sanallisesti. Avoimina kysymyksinä ovat mm. mikä oli mieleen jäävää, miten vierailu toimi osana opetuskokonaisuutta, millaiset menetelmät toimivat ja mitä teemoja olisi jatkossa tärkeää käsitellä. Palautteita voi vertailla, vaikka pajoissa ei olisikaan sama aikamäärä ja aihe. Jaottelin ison osan palautteesta teemoihin, ja suorat lainaukset näkyvät kursiivilla. Päivämääristä ja sisällöstä päätellen iso osa alla olevista kommenteista koski minun pajojani mm. Sipoonjoen koululla ja Keudassa sekä Vaskivuoren, Kuninkaantien ja Mäkelänrinteen lukioissa.

Vierailijat – valmistelu, energia ja arvostus
Parhaimmillaan vierailijat ovat ”koulupäivien piristys.” Opettajat kommentoivat eniten valmistuneisuutta ja innostavaisuutta. Lomakkeiden mukaan pajoista on jäänyt mieleen ”Vetäjän innostuneisuus!” ja että ”Vierailijat olivat hyviä tyyppejä.” Eräs opettaja kirjoitti: ”Paljon materiaalia ja oikein hyvin valmisteltu esitys – antoi kuvan, että tämä tilaisuus oli esiintyjälle tärkeä ja hän arvosti kuulijoitaan.” Oppilaat antavat melko yleisluontoista palautetta, jossa kokonaisuuden toimivuus ja energinen ote ovat keskeisiä elementtejä. Lukiopajoista tuli kommentteina mm: ”Iloinen ja innokas vetäjä… kiitos, olit super!!” sekä ”Vierailu oli todella kiva ja vierailija oli ihanan iloinen ja innostava! :)”

Työpajan aiheet – paljon ajatuksia liikkeelle
Opettajat kommentoivat mielellään pajojen aihetta. Eräs lukio-opettaja kirjoitti ytimekkäästi ”Oikein piristävää. Tärkeä aihe.” Pidempiäkin kommentteja löytyy. Eräs opettaja oli tyytyväinen kokonaisuuteen: ”Vierailun aihe oli mielenkiintoinen ja tehtävät toimivat hyvin 9-luokkalaisilla. Johdatus aiheeseen oli riittävä ja mielenkiintoinen.” Parasta on kuulla, että ”Suurelle osalle ei ehkä hirveän tuttua asiaa ja tuli opittua uutta!” Erään lukio-opettajan mukaan ”Muutama kommentoi, että oli kuullut melkein samanlaisen esityksen ysiluokalla, eikä tässä tullut mitään uutta.” Pohjatieto olisi parasta saada ennen vierailua, jotta sisällöstä voi tehdä haastavamman ja keskustelevamman. Toisaalta tämä saattoi koskea vain muutamaa oppilasta. Toisessa lukiossa saavutettiin globaalikasvatuksen tavoitteita: ”Uskon, että vierailu sai paljon ajatuksia liikkeelle: esitetyt asiat kiinnostivat, hämmensivät, herättivät kysymyksiä ja torjuntaakin, mutta yhtä kaikki herättelivät. Toimii erityisen hyvin osana ÄI4-kurssia.”

SlidetÄlyväläys HRSK1
Työpajan toivottu kulku (kesk. kännykkäkuva Helmiä ja sikoja -sarjakuvasta)

Yhteensopivuus opintokokonaisuuden kanssa on tärkeää: eräs opettaja kommentoi, että aihe ”Tuki hyvin omia keke [kestävän kehityksen]-kursseja.” Toisessa koulussa ”Vierailu toimi hyvin osana [media ja kulutus]teemapäiväämme.” Erään lukiolaisen mukaan ”Koko päivällä oli sopivan yhtenäinen teema, joka onnistui hyvin.”

Myös oppilaat antavat palautetta. Parasta on kuulla, että kehitysteemat nähdään tärkeinä ja vierailu herätti ajattelemaan. Yhden oppilaan mukaan paja oli ”Hyvää vaihtelua normaaliin kouluarkeen…käsiteltyjä asioita pitäisi tuoda julkisuuteen enemmän, joten on hyvä, että mm. lukiolaisia valaistaan enemmän kyseisistä asioista.” Toinen tarkensi, että ”Jäi mieleen se, kuinka pitkän matkan vaatekappale tekee ennen kuin se päätyy omaan vaatekaappiin… Teette tärkeää työtä nykyisten ja tulevien sukupolvien puolesta.” Aikamoinen palaute! Aiheeseen syventymisen ja hauskojen menetelmien balanssi on hankala, mutta onnistuessaan toimiva. Eräs oppilas pohti, että ”Vierailun ”pintaraapaisu” aiheeseen oli mielestäni hyvä ratkaisu, sillä näin varmasti ehti enemmän ja mielenkiintokin saattoi säilyä paremmin. Oli kiva kuulla ja oppia lisää aiheista, ja vierailu oli mielestäni onnistunut. Uskon, että esim. vastamainosten tekeminen jäi monelle mieleen positiivisesti.” Saarnan sijaan on kehitettävä keskustelua ja visuaaleja: ”Mielenkiintoinen tunti! On hyvä, että tärkeitä asioita tuodaan esille niin, ettei kuitenkaan paasata! :)”

Metodit – toiminnalliset menetelmät toimivat parhaiten
Koulut toivovat järjestöjen vierailuilta toiminnallista, osallistavaa ja piristävää otetta. Vaihtelu normaaleista teemoista ja metodeista on hyvä asia, ja luennoimisen kannattaa olla vain osa kokonaisuutta. Eräät lukio-opettajat kirjoittivat:

”Informatiivinen luento + työpaja on kiva lähtökohta, tuntui toimivan hyvin.”

”Toiminnalliset menetelmät toimivat ryhmäni kaltaisessa levottomassa ryhmässä.”

On hyvä kuulla positiivista palautetta myös visuaalisuuteen ja kulttuurihäirintään. Erään opettajan mukaan ”Peruskoulussa toiminnalliset menetelmät toimivat parhaiten ja asiaan johdattelussa mahdollisimman ”epäteoreettinen” opetustapa. Paljon kuvia ja videoleikkeitä asiatiedon tueksi.” Ammattikoulun oppilaat olivat kommentoineet opettajalleen, että ”Vastamainokset olivat parasta.” Kahdessa koulussa aihe oli jatkunut myöhemminkin: lukiossa ”Vastamainokset herättivät keskustelua myös seuraavilla tunneilla” ja 9. luokalla ”Vastamainoksista (ja varsinkin siitä esimerkistä kännykän metallien kierrättämisestä) juttelimme vielä kemian tunnilla, kun käsittelimme metallien jalostamista ja kierrättämistä.”

Oppilaspalautteissa yli 10 kuulijaa oli kirjoittanut mieleen jääneeksi asiaksi vastamainoskuvat tai itsetehdyn vastamainostyön, esim. ”Oma vastamainos oli kiva tehdä.” Muutama oppilas mainitsi erikseen videot ja kännykkäpelin, yhdelle oli jäänyt mieleen tehdasonnettomuudet ja vastamainostyö. Eräs oppilas kuvaili, että ”Erityisesti jäi mieleen vastamainokset, joita teimme pienissä ryhmissä. Tuli ihan ala-aste mieleen, kun sai askarella ja piirtää. Tykkäsin paljon!!” Hienoa, että aihe kiehtoo. Myös Kuninkaantieltä joku kirjoitti, että ”Olisi ollut kiva päästä askartelemaan vastamainoksia, mutta se ei oikein onnistunut valtavan ryhmäkoon vuoksi.”

Parannusehdotuksia – lisää tekemistä, kuvia ja keskustelua
Opettajat antoivat myös parannusideoita. Erään lukio-opettajan mukaan ”Luentomaista osuutta oli melko paljon, lisää tekemistä! Slideissa voisi olla enemmän kuvia.” Täytyy muistaa lisätä kuvia jatkossakin. Toinen opettaja kommentoi, että ”Oppilaiden kanssa keskustelua voisi viritellä enemmän, tämä tosin riippuu aina kyseisen ryhmän dynamiikasta.” Jotkut nuoret juttelevat aiheesta kuin aiheesta, joskus keskusteluun vaikuttaa dynaamisten oppilaiden poissaolo ja joskus innokkuus riippuu viikonpäivästä ja kellonajasta. Täytyy kuitenkin yrittää. Pari opettajaa ehdotti tärkeiksi aiheiksi nuorten omat kuluttamistottumukset sekä vaatteet ja meikit (elinkaari, testaus ja tuotanto-olot). Tuttuja teemoja pyydetään jatkuvasti, mutta niitä voi sitoa selkeämmin ainekohtaisiin sisältöihin. Erään opettajan mukaan ”Kaikki eivät ihan nähneet yhteyttä historiaan oppiaineena, mutta tätäkin käytiin myöhemmin läpi.” Oppimislinkkien tekeminen on pajanvetäjän ja opettajan jaettu vastuu. Äidinkielenopettaja toivoi, että:

”Argumentaation ja retoriikan termistöä voisi nivoa paremmin, esim. kun tarkastellaan esimerkkimainosten vaikuttamisen keinoja.”

Auditorioluennon haasteet
Vedin Kuninkaantien lukiossa 2 normaalipajoista poikkeavaa auditorioluentoa, josta sain kattavaa palautetta (slidet täällä). Opettajille auditorioluennostani oli jäänyt positiivisena mieleen ”Opiskelijoiden aktivointi (äänestyslaput) ja esityksen rytmittäminen siten, että oman mielipiteen miettiminen ja faktaosiot lomittuivat hyvin esityksessä.” Toisaalta mielipiteiden ja arvokeskustelun tuominen auditorioon oli haastavaa. Maailmankauppatutkimus ja järjestötyö sisältävät monimutkaisia kehityskysymyksiä ja politiikkaa, joihin sukelletaan lyhyessä ajassa, ja globaalikasvatuksessa on varmasti eettisiä arvoja. Jatkossa täytyykin ”paljastaa korttinsa” sekä esittää ja kuulla kysymyksiä vieläkin selvemmin – näkemyksille ja ristiriidoille on annettava aikaa. Palautteessa muistutettiin, että:

”Keskustelun alustajan kannattaa perustella lukiolaisille hyvin oma lähtökohtansa eikä lähteä oletuksesta, että kuulijat jakavat saman arvomaailman. Ei näin aina ollutkaan, mutta välillä tämä näkyi esityksessä. Toisaalta hyvien kysymysten esittäminen on vaikeaa. Selkeitä kysymyksiä kannattaa miettiä etukäteen.”

Oppilaspalaute oli pääasiassa erittäin positiivista: muutama kommentoi lyhyesti, että mieleen jäi vastamainokset. Muutama kirjoitti näin: ”:) hyvä esitys!”, ”Vierailija piti luennon oikein hyvin” ja ”Luento oli ihan kiinnostava. Kiva, että tällaisia järjestetään!” Vain ns. kiva meininki ei kuitenkaan riitä. Onneksi sain tarkempaakin kommenttia kuluttamisesta, vastamainoskuvista ja metodeista. Yhdelle vierailusta jäi mieleen ”Vastamainoskuvat, joista osa oli oikein hauskoja. Jäi myös sellainen tunne, että voisi suhtautua hieman kriittisemmin kuluttamiseen.” Toinen kirjoitti, että ”Oli kiva, ettei vierailija ainoastaan puhunut asiasta itsekseen, vaan kysyi yleisöltä mielipiteitä ja piti tilaisuuden interaktiivisena.” Eli kuvia, arvojanoja ja lappuäänestyksiä peliin (ks. täältä).

Negatiivista palautetta tuli pajan sujuvuudesta eli teknisistä ongelmista ja äänenlaadusta – jälkimmäisellä luennolla mikki särisi ja videon ääniä ei saatu toimimaan. Joistain palautteista ei tiedä, kirjoittaako oppilas tosissaan vai pilkalla: Yhdelle vierailusta jäi mieleen ”Banksy, se, että en tosiaankaan tiedä missä puhelimeni on tehty, kulttuurihäirintä ja antimainosten hienous ja vaikutusmahdollisuus.” Parannusehdotuksissa luki: ”Ei mitään lisättävää. Mielenkiintoinen tunti ja opin paljon uutta. Tajusin myös sen, että kulttuurihäirintä oli se juttu jota olin kaivannut vielä elämääni.” Hmmm, tervettä pientä kettuilua ilmassa? ;)

** Kiitos opettajille ja oppilaille palautteesta, se on ainoa kunnon tapa kehittää pajojen aiheita, opetuksen metodeja ja vetäjien taitoja. Pidämme asiat mielessä uusien hankkeiden suunnittelussa.